Nokian strategia on päinvastainen. Nokia keskittyy käytännössä vain matkapuhelimiin ja pyrkii hankkimaan lähes kaikki komponentit muilta toimittajilta. Pärjääkö Nokia kilpailussa Samsungin kaltaisia yrityksiä vastaan jatkossa?

Keskustelijat ovat Kai Nyman Piksu.net-talousjulkaisusta ja Ari Hakkarainen. Ville Lindfors Originaali Oy:stä tuotti videon.

Toinen syy omaan Nokia-kirjoitteluuni on, että aihe pyöri jatkuvasti mielessä. Yhtiö on yhdistävänä teemana nyt valmiiksi saadussa kirjassa Menestyksen hinta-Nokian matkapuhelinten tarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hullujen sammakoiden maailmassa. Kirjassa kerrotaan tarinoita mobiili-ja Internet-liiketoimintojen mielenkiintoisesta maailmasta henkilöiden, tuotteiden ja liiketoimien kautta.

Pari esimerkkiä kirjan tarinoista ovat soittoäänet ja langaton Internet. Suomalaiset ovat jättäneet melkoisen jäljen teknologiateollisuteen myös Nokian ulkopuolella. Soittoääniä ei ehkä olisi olemassa, jollei Vesku Paananen olisi kehittänyt niille liiketoimintamallia. Koko kansa heräsi viimeistään silloin mobiili- ja Internet-maailmaan kun Mato Valtonen perusti yrityksen, jonka toimintaa tultiin ihmettelemään Yhdysvaltain valtamediaa myöten.

Nokialaisia pioneereja, joiden tarinat kirjassa kerrotaan, ovat esimerkiksi Reijo Paajanen, jonka tiimi kehitti Communicator-älypuhelimen. He olivat niin paljon aikaansa edellä, että vasta vuosia myöhemmin RIM Blackberry sai heidän tuotteen ominaisuuksissa kiinni. Udo Szabo puolestaan suunnittelee Nokian uutta Ovi-palvelua, jonka varaan yhtiö laskee paljon tulevaisuuden toiveita.

Jokainen joka on viime vuosina käynyt USA:ssa on varmaan huomannut, että Nokia ei ole kovin yleinen puhelin koko maassa. 10 vuotta sitten se oli vielä markkinajohtaja. Oliko Nokia silloin yhden hitin ihme? Voiko sama tapahtua Intiassa, jossa Nokia nyt on paikoin synonyymi matkapuhelimen kanssa?

Tarinoiden kautta saa kuvan siitä mikä Nokian liikkeissä ja tuotteissa on toiminut ja mikä ei. Menestyksen salaisuuden avaimet toistuvat onnistuneissa hankkeissa kerta toisensa jälkeen, aivan kuten menestyksen hinta yhtä vääjäämättömästi ahdistaa kerta toisensa jälkeen määrättyjä sidosryhmiä.

Menestyksen hinta-kirjan sisällysluettelo on katsottavissa täällä.

Nokian strategia on sitten 1990-luvun puolenvälin jälkeen on ollut suhteellisen muuttumaton. Koska tärkeimmillä paikoilla on edelleen samoja nimiä niiltä ajoilta kun strategiat luotiin, voimme olettaa, että äkkikäännöksiä toimintaan ei tule nytkään. Ripeät säästötoimet viittavat siihen, että Kallasvuo ei päästä firmaa tappiolle. Olipa taantuma syvä tai pitkä tai kumpaakin, Jorma Ollila hallituksen puheenjohtajana ja Olli-Pekka Kallasvuo pääjohtajana todennäköisesti vievät yritystä eteenpäin.

Nokian menestys matkapuhelimissa ja verkkobusineksessa kiteytyy neljään asiaan: ajoitus, fokus, tehokkuus ja brändi.

Yhtiön ajoitus investoida voimakkaasti GSM-teknologiaan, puhelimiin ja verkkoihin osui parhaimpaan markkinoiden kasvun aikaan 1990-luvulla. Kun kasvu kesyyntyi pörssikuplan puhkeamiseen vuonna 2001, Nokia oli valmiina lähtemään itään. Ajoitus Kiinan markkinoille menoon ja tehtaan perustamiselle sinne osuvat nappiin. Sama onnistui Intiassa hieman myöhemmin, vuonna 2006.

Se, että Nokia vuonna 1991 valitsi yhdeksi liiketoiminnan painopistealueeksi telekommunikaation ei ollut yllätys, mutta se on yllätys, että fokus on vuosien myötä vain tarkentunut. Vai tietääkö kukaan toista saman kokoluokan yritystä, joka olisi onnistunut näin tarkasti pysymään yhden liiketoiminnan sisällä? Fokus on mennyt niin pitkälle, että verkkoliiketoiminta on jo irrotettu Nokia Siemens Networks-yhtiöksi.

Nokian brändi on monissa tutkimuksissa listattu luotetuimmaksi, tai arvostetuimmaksi brändiksi Euroopassa ja Aasiassa. Joillakin markkinoilla, kuten Intiassa, sen arvo on niin suuri, että Nokia tarkoittaa matkapuhelinta jossakin maankolkassa (näinhän on Suomessakin). Nokia ei ole seksikäs brändi kuten Apple, vaan kaiken kansan brändi kuten Toyota. Kaiken kansan brändillä on tunnetusti enemmän asiakkaita kuin ekslusiivisenä pidetyllä design-brändillä.

Nokia tehokkuus on vertaansa vailla elektroniikkateollisuudessa. Siinä missä Sony Ericsson tekee tappiolla puhelimia joiden keskihinta on korkeampi kuin Nokian, Nokia pystyy myymään voitolla puhelimia joista maksetaan vähemmän. Tieto halvan kiinalaiskännykän ja Nokia-puhelimen valmistuskustannuksista kertoo, että edes kiinalainen valmistaja ei pysty alittamaan Nokian kustannustasoa. Maailman tehokkain valmistuskoneisto tiristää hikipisarat komponenttitoimittajien ja alihankkijoiden otsalta. Yksi maailman kustannustehokkaimista organisaatioista leikkaa kustannukset välittömästi ennen kuin ne ehtivät ratkaisevasti vaikuttaa heikentävästi tulokseen. Mistä suuria kustannuseriä nopeasti leikataan? Henkilöstöstä.

Entä jatkossa? Niin kauan kuin yritys on voitollinen, sillä on nykyinen (tai nykyjohdon valitsema) johto, sen voi odottaa jatkavan hyväksi havaitsemallaan linjalla.

Toinen asia on, tuleeko Nokiasta koskaan enää ilmiömäistä kasvuyritystä, joka edesauttaa Suomen nostamista nykyisestä taantumasta.Tuskin.

Menestyksen Hinta - Nokian matkapuhelinten tarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hullujen sammakoiden maailmassa

Hieman sorminäppäryyttä joidenkin projektien tekeminen vaati myös lukijalta (kuten oman TV:n katseluun netin kautta), mutta ei sentään insinöörin tutkintoa.

Nyt parin vuoden jälkeen kun kirjan sisältöä katselee, niin huomio kiinnittyy siihen, että GPS-navigoinnista ei puhuta mitään. GPS-paikannusteknologia on siis todella nopeasti ilmestynyt sekä puhelimiin että tietysti autoihin. Puhelimissa GPS:ää voi käyttää reitin löytämisen lisäksi valokuvien sijainnin merkitsemiseen. Jokainen kännykällä otettu kuva saa maantieteelliset koordinaatit ja kun kuvan tallentaa nettiin esimerkiksi Flickr-palveluun, se osaa sijoittaa sen kartalla oikeaan paikkaan.

Viestien lähettäminen ja kuvat, videot ja musiikki lienevät vielä niitä yleisimpiä asioita mitä puhelimilla tehdään. Ne kirjassa sentään käsiteltiin aika kattavasti.

Mitä puhelimilla sitten seuraavaksi tehdään puhumisen lisäksi?

Facebook, Twitter ja muut verkottumispalvelut ovat jo käytettävissä myös puhelimissa, mutta niiden käyttö monipuolistuu ja yleistyy. Netin kautta katsottavien TV-ohjelmien suosioon uskon jatkossa myös.

Se suuri juttu tulee seuraavina vuosina kuitenkin olemaan ilmaiset ja erittäin edulliset puhelut. Skype, Truphone, Fring, Google Talk ja monta muuta palvelua on jo saatavilla suorituskykyisiin älypuhelimiin. Niillä voi soittaa ilmaiseksi esimerkiksi Skype-kännykästä toiseen Skype-kännykkään. Puhe menee dataliikenteenä, joten kiinteähintainen 3G-yhteys tai WLAN-yhteys tarvitaan. Lankapuhelimiin ja kännykkänumeroihin voi soittaa toiselle puolelle maailmaa lähes paikallispuhelun hinnalla.

Nokia uskalsi jo hämmentää asiakkaitaan kertomalla, että tulossa oleva N97 huippumalli sisältää Skypen. Siihen suuren brittioperaattorit perinteensä mukaisesti sanoivat ei, he eivät sitten sellaista vekotinta myy.

Joka tapauksessa, nyt kirjan vinkkeihin voi tutustua lataamalla omalle koneelle sen ensimmäisen luvun “Take better pictures with your camera phone“.

Ei kannata kuitenkaan jämähtää pelkästään 10-20 vuotta sitten opitun teknologian varaan.

Skype on monelle tuttu ohjelmisto koti-PC:ltä. Joku pitää sillä yhteyttä vaihto-oppilasvuotta viettävään jälkikasvuun, toinen katselee kun kaverit kuittailevat Teneriffalta hotellihuoneen parvekkeelta lomatunnelmia. Mutta kuinka moni käyttää samaa Skype-puhelinta työhönsä?

Puhelut ulkomaisiin matkapuhelimiin ja lankalinjoihin menevät Skypen kautta paikallispuhelun hinnalla. Myös suomalaisiin kiinteän linjan numeroihin Skype-puhelut ovat kohtuullisen hintaisia. Jos todella paljon soittelee toimistolta kiinteisiin numeroihin, voi hankkia kiinteähintaisen palvelun, jolla voi soitella ilman minuuttitaksaa.

Jos se nyt olisi niin erinomainen juttu, niin kaikkihan sitä käyttäisivät? Kännykkäkansa tarttuu kuitenkin helpommin nokialaiseen kuin PC:n kuulokkeisiin. Mutta kuten Anssi Vanjoki niin usein on sanonut, puhelimet ovat jo multimediatietokoneita.

Skype on saatavilla nyt myös matkapuhelimeen.

Puhelimen tehosta ja ominaisuuksista riippuen siihen voi ladata joko Skypen riisutun version tai täyden, PC-ohjelmaa vastaavan version. Riisuttu versio toimii tavallisissa puhelimissa ja täysi versio älypuhelimissa (Fring tai Truphone-ohjelmalla täydennettynä).

Tavallisia puhelimia varten riisutussa Skypessä on yksi huononnus täyteen versioon verrattuna. Sillä ei voi soittaa ilmaiseksi edes toisille Skype-käyttäjille. Kaikista, niin ulkomaan kuin paikallisistakin puheluista, menee paikallispuhelumaksu.

Ei tässä montaa vuotta kuitenkaan mene ennen kuin lähes kaikilla on taskussa älypuhelin, jossa on nopea WLAN ja 3G-datayhteys kiinteähintaisella kuukausimaksulla.

Sen jälkeen pienten toimistojen puhelujen lisäksi Skype voi välittää matkapuhelutkin – Soneran, Elisan ja DNA:n huolehtiessa datayhteyden toimivuudesta.