Median murros on niin voimakkaassa kehitysvaiheessa, että on syytä palauttaa mieleen kulttuuria ja bisnestä ravistaneet aiemmat muutoshetket. Videolla kurkistetaan Hyvästi media -kirjassa analysoituihin median menneisiin murroskohtiin ja katsotaan myös muutamaan tulevaisuuden trendiin.

Hyvästi media -kirjasta lisää tietoa ja ilmaisen näytteen lataus täältä.

Kirja ‘Hyvästi media – Tervetuloa digitaalisen sisällön, Internetin ja medialaitteiden muovaaman kulttuurin ja liiketoiminnan aikakaudelle’ kertoo median menneisyyden, analysoi sen nykytilan ja löytää tulevaisuuteen johtavat trendit.

Elämme niin valtavan muutoksen alkuhetkiä median historiassa, että sen laajuuden hahmottaminen on vaativaa. Tosiasia on, että teknologian kehitys on mahdollistanut median murroksen, joka puolestaan aiheuttaa siihen liittyvien tapojen ja liiketoiminnan uudelleensyntymisen. Kyse ei enää ole siitä muuttuuko media digitaaliseksi, vaan siitä, miten nopeasti näin käy. Varmaa myös on, että murroksen vaikutukset ulottuvat omaan arkielämäämme, kulttuuriin, liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan.

Hyvästi media -kirjassa analysoidaan suomalaisten ja kansainvälisten media-alan vaikuttajien ja asiantuntijoiden kanssa sekä tutkimusten ja tilastojen avulla median murrosta. Meneillään oleva käännekohta ei suinkaan ole ensimmäinen median historiassa. Jokainen kirjassa käsitelty viestintäväline – elokuvat, kirjallisuus, lehdistö, musiikki, radio ja televisio – ovat olemassaolonsa aikana kohdanneet epäjatkuvuuskohtia, jotka ovat ohjanneet niiden kehitystä. Katsaus kunkin median historiaan paljastaa niiden ikuisen kamppailun yleisöstä maailman ympärillä jatkuvasti muuttuessa.

Historiasta ei median tulevaisuutta voi ennustaa, mutta megatrendejä on jo mahdollista tunnistaa. Muutosprosessin keskiössä tulee viestintävälineen sijaan olemaan digitaalisen sisällön, Internetin ja medialaitteen kolmiyhteys. Fyysisten mediatuotteiden sijaan digitaaliset sisältötuotteet jaellaan jatkossa suoraan asiakkaiden medialaitteisiin,
kuten Internetiin kytkettyihin televisiovastaanottimiin, tietokoneisiin, tablet-laitteisiin ja matkapuhelimiin.

Yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan asenteesta riippuen digitaalinen media on uhka tai mahdollisuus. Nettisukupolvi ja suuret ikäluokat hyödyntävät modernia mediaa hyvin eri tavoin, mutta yrityksille asenne on elämän ja kuoleman kysymys. Juuri nyt uudet yritykset ja muilta toimialoilta tulevat suuryhtiöt valtaavat mediamarkkinoita perinteisten toimijoiden nenän edestä.

Lataa ilmainen näyte Hyvästi media -kirjasta täältä.

2010-luvulla eletään hyvin voimakasta media muutoksen aikaa kun digitaalinen teknologia tunkeutuu niin yrityksiin, yhteiskuntaan kuin ihmisten elämäänkin. Mikään, ei edes perinteinen media ole turvassa muutokselta. Katso video mitä näkökulmia keskustelijat tärkeimmästä mediasta löysivät:

Keskustelijat ovat vasemmalta Risto Valtonen Piksu Mediasta, Ari Hakkarainen Klaava.fi:stä ja Kai Nyman Piksu Mediasta.

Keskustelemassa Kai Nyman Piksu.net-talousjulkaisusta ja Ari Hakkarainen Klaava.fi:stä. Joitakin keskustelussa mainittuja palveluita, jotka luovat uusia tapoja käyttää digitaalisia sisältöjä ovat: TVkaista, Elisa Viihde, Voddler, Spotify.

Mediatrendeistä lisää tässä artikkelissa.

Lähes niin kauan kuin netti on ollut olemassa, on myös ollut keskustelutauluja ja sähköpostilistoja joissa määrättyihin asiaan vihkiytyneet ovat voineet vaihtaa ajatuksia. Sosiaalisesta mediasta puolestaan on puhuttu siitä lähtien kun joku keksi julkaista netissä päiväkirjaa, blogia, johon kuka hyvänsä saattoi kirjata oman mielipiteensä tai palautteensa blogin kirjoittajalle. Blogit ja niitä seurannut yhteisöllisten palvelujen vyöry on luonut kokonaan uuden sovelluksen mediasta: sosiaalisen median.

WAP hävisi nopeasti mainoksista mutta säilyi taustateknologiana, joka yhdisti matkapuhelimet operaattoreiden datapalveluihin. Eihän se asiakasta kiinnosta miten päin bitit putkessa kulkevat, vaan se, että ne tuovat hyödyllistä tai viihdyttävää sisältöä tarvitsijoille.

Sosiaalisen median kanssa on sama juttu. Ei se ketään kiinnosta, että Facebook-, YouTube-, Twitter-, tai Flickr-palveluja nimitetään sosiaaliseksi mediaksi. No, tänään kenties kiinnostaa, mutta viiden vuoden päästä sosiaalinen media ei taatusti herätä suuria intohimoja.

Viiden vuoden kuluttua, ja luultavasti paljon aikaisemmin, sosiaalisen ja median kuherruskuukausi on ohi ja siitä on tullut luonnollinen osa mediaa, yhteiskuntaa, yrityselämää ja ihmisten henkilökohtaista elämää. Tämä on aika paljon odotettu. Uskon näin käyvän, sillä sosiaalinen media on vetämässä koko kansan mukaan digitaaliseen mediaan, jota myös netiksi kutsutaan. Suurin osa kansasta on katselijoita, pienempi osa ihmisistä osallistuu julkiseen keskusteluun silloin tällöin ja valtaosan sisällöistä ja keskusteluista tuottavat suhteellisen pienen kovan ytimen muodostavat aktiiviset viestijät.

Aktiiviset viestijät ovat konkreettisesti liikkeellä – eivät vain digitaalisesti vaan kasvotusten muiden ihmisten kanssa. Yksi merkkipaalu oli toukokuussa 2010 vapaaehtoisvoimin järjestetty Sometime 2010 tapahtuma (kuvia täällä), jossa Twitter-, Facebook- ja blogi-aktiivit tapasivat toisiaan. Tunnelma ja päivän anti olivat niin hyvät, että alan yrittäjät järjestävät lisää tapaamisia. Esimerkiksi LadyWebbi järjestää Helsingissä verkostoitumistapahtuman ja Rautasilta Ystäväyrittäjyystapahtuman Tampereella.

Vikkelät yritykset ja yksilöt ovat olleet sosiaalisessa mediassa mukana jo pitkään, mutta miten on valtiovallan, kuntien ja poliitikkojen kanssa? Poliitikot taatusti aktivoituvat digitaalisessa mediassa eduskuntavaalien lähestyessä, sillä he haluavat esille kaikilla mahdollisilla tavoilla. Pitkällä tähtäimellä kiinnostavampaa on kuitenkin se, voivatko kansalaiset vaikuttaa yhteiskunnan asioihin sosiaalisen median avulla. Mielestäni voimme vaikuttaa.

Ensimmäistä kertaa jotakuinkin jokaisella meistä on käytössämme media, jonka kautta voimme julkaista (yleensä kenenkään sensuroimatta) tukemme tai vastalauseemme poliitikolle, puolueelle tai asialle. Kansalaisten kipupisteeseen osuva asia kerää sosiaalisessa mediassa tukijoukkoja ja toimii suorana, aktiivisena painostusryhmänä yhteiskunnan päättäjiä kohtaan.

Jonakin päivänä demokratia etenee niin pitkälle, että pääsemme äänestämään asioistamme useammin. Sähköinen äänestäminen, netti ja siihen liitetyt laitteet ovat avainasemassa aktiivisen demokratian kehityksessä.

Onko tulevaisuuden sähköinen äänestäminen sitten sosiaalista mediaa? Ei ole, ainakaan sillä nimellä. Viiden vuoden kuluttua ei tarvitse enää puhua erikseen sosiaalisesta mediasta, koska nykyiset digitaaliset välineet kehittyvät, sulautuvat muuhun mediaan ja imevät muita medioita puoleensa.

Kaikkia näitä asioita ja hieman muutakin pengotaan ja paloitellaan kirjassa ’Sosiaalisessa mediassa muhii muutos’. Kirja on ensimmäisiä Suomessa julkaistuja teoksia, joka on saatavilla ainoastaan e-kirjana. Teos toki löytyy kirjakaupoista, mutta vain sellaisista, joista kirjan saa ladata heti luettavaksi – olipa sitten junassa matkalla maailman toisella puolella tai kotona löhöämässä omassa nojatuolissaan. Ilmainen näyte sosiaalisen median kirjasta ladattavaksi omalle koneelle löytyy kustantajan sivulta, josta löytyvät myös e-kirjoja myyvät kaupat.

Videolla vasemmalta oikealle Kai Nyman Piksu.netistä, Juhani Anjala Painonet.fi:stä ja Ari Hakkarainen. Videon tuotanto Ville Lindfors Originaali Oy. Video tuotettu Klaava.fi kulttuurijulkaisulle.

Sosiaalisella medialla tarkoitetaan yleensä nettipalveluita, kuten Facebook, Twitter, IRC-Galleria-palveluita ja erilaisia keskustelusivustoja. Niiden vaikutus ulottuu kuitenkin jo kauas netin ulkopuolelle – talouteen, kulttuuriin, työhön ja koko yhteiskuntaan.

Viime aikoina sosiaalisen median kriitikot ovat väittäneet, että koko ilmiö on paljon melua tyhjästä, joka vain lietsoo ihmisiä viharyhmiin, kun taas uusi tutkimus kertoo sosiaalisen median vähentävän itsemurhia ja lisäävän yhteisöllisyyttä.

Taustatietoa:

Kännykät ja netti auttavat vähentämään itsemurhia:

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/03/kannykat_ja_netti_auttaneet_vahentamaan_itsemurhia_1544590.html

Sosiaalinen media (some) innostaa, mutta liika on liika:

http://outilammi.blogspot.com/2010/03/ei-kevatvasymysta-vaan-some-vasymysta.html

Viharyhmien kasvusta Yhdysvalloissa (englanniksi):

http://bits.blogs.nytimes.com/2010/03/16/online-hate-sites-grow-with-social-networks/?partner=rss&emc=rss

Niinpä. Viihdettä, kulttuuria ja tietoa kaipaavalla yleisöllä ei ole asiat koskaan olleet näin hyvin. Madonna käy keikalla Suomessa – täysin utopistinen ajatus parikymmentä vuotta sitten. Valtava kokoelma Picasson teoksia on esillä Ateneumissa – ei heti tule mieleen vastaavaa. Internet on vapauttanut tiedon ja taiteen maantieteellisistä kahleista – ennen saattoi vain toivoa, että kirjastosta löytyisi haluttu tieto.

Ei ole helppoa mediayhtiönkään herätä todellisuuteen, jolloin tietoverkot siirtävät minkä tahansa sisällön kenelle tahansa, minne päin maailmaa tahansa, ja vielä kohtuullisessa ajassa. Onko vastaanottaja maksanut sisällöstä ja tapahtuuko sisällön siirto lakien mukaan on toinen juttu. Fakta on, että liiketoiminta ei ole pysynyt kehityksessä mukana. Epätoivoisena yrityksenä suuret viihdeyhtiöt painostavat hallituksia sulkemaan sivustoja, kuten Pirate Bayn Ruotsissa ja haastamaan oikeuteen teini-ikäisiä musiikkifaneja eri puolilla maailmaa.

Mitä nopeammin sanomme hyvästit kulttuurin ja viihteen tuotepaketeille, joiden takia hakataan metsiä, jalostetaan öljyä, käytetään myrkyllisiä kemikaaleja ja lennätetään laatikoita rahtitiloissa ympäri maailmaa, sitä nopeammin yhtiöt ja artistit voivat keskittyä olennaiseen – sisällön tekemiseen.

Muusikon, kirjailijan, näyttelijän, säveltäjän, ohjaajan, laulajan, kuvaajan, tanssijan ja toimittajan työn ydin on luoda uutta viihdettä, taidetta tai tietoa – sisältöä. Alan yritysten liiketoiminnan ydin on luoda markkinoinnin vaatimat prosessit ja rahoittamalla ne varmistaa teosten saatavuus.

Mikä ihme siinä pahvinpalassa, paperiläpyskässä, tai muovikuoressa on niin ihmeellistä, että väkisin on tungettava kulttuurin ja informaatiotuotannon sisällöt fyysisiin paketteihin? Ei mikään muu kuin tottumuksen voima.

Maailma on jo muuttunut eikä takaisin ole menemistä. Jäljelle jää kaksi tapaa, joilla yleisö tulee vastaanottamaan kulttuuri- ja tietosisältöjä: elävä esitys ja tietoverkko.

Sisällöntekijät keskittyvät tekemään seuraavaa teostaan tai esitystään. He tuovat sen yleisölle elävässä esityksessä tai tietoverkon välityksellä. Mediayhtiö voi olla mukana tai katsella vierestä. Yleisöä kiinnostaa kuitenkin se kaikkien luovien teosten ydin – sisältö. Ei väline. Mutta emme ole siellä vielä, vaan siirtymätilassa vanhasta uuteen.

Siksi Klaava.fi.

Klaava keskittyy sisältöön ja sisällön tekijöihin riippumatta siitä missä mediassa teos tai esitys on tarjolla. Klaava.fi:ssä lukijat ja toimitus kertovat ja keskustelevat kulttuurista: elokuvista, kirjoista, kuva- ja videotaiteesta, lehdistä, musiikista, netistä, radiosta, teatterista ja TV:stä.

Elokuvat

Milloin viimeksi kävit elokuvateatterissa? Miksi? Kävitkö siksi, että iso kuva ja hyvä äänentoisto loivat haluamasi elämyksen? Suuret laajakuvanäytöt ja kelvollinen äänentoisto on jo peruselektroniikkaa, johon suurin osa elokuvaharrastajista investoi sitä mukaa kun laitteita uusitaan.

Kynnys lähteä elokuvateatteriin on pian liian suuri. On helpompaa, nopeampaa, edullisempaa ja mukavampaa nauttia elokuvista kotona tai kaverin luona. Leffa-arviot, teoksen plussat ja miinukset käydään läpi netissä ammattilaisten ja harrastajien keskusteluissa. Tehdään tyhjistä elokuvateattereista konserttihalleja ja teatterinäyttämöitä!

Kirjat

Vaikka olen itsekin paperille painettuja kirjoja tehnyt, olen kuitenkin sitä mieltä, että ei kirja muutu yhtään huonommaksi tai vaikeammaksi jos sen lukee lukulaitteen tai tietokoneen ruudulta. Päinvastoin, omaatuntoa hivelee ajatus kaatamatta jääneistä puista, jotka edelleen kasvavat ja puhdistavat ilmaa metsässä.

Kuva & Video

Digitaalinen kamera on aiheuttanut valokuvauksessa uuden vallankumouksen. Kuvia otetaan ja elämää dokumentoidaan aivan eri tahtiin kuin ennen. Ammattilaisetkin ovat, tosin pidemmän empimiskauden jälkeen, innokkaita digikameroiden käyttäjiä.

Digitaalinen kuva ja video on mahdollistanut monipuolisemmat mahdollisuudet niin harrastajille kuin ammattilaisillekin tuottaa uudenlaista kuvataidetta. Voimme hyvin unohtaa myrkyllisen kemiallisen prosessin kautta syntyvät paperikuvat, jotka haalistuneine väreineen meitä vanhoissa albumeissa katsovat.

Koska netissä voi näyttää mistä on kyse kuva tai videoteoksessa, on keskustelukin antoisampaa.

Lehdet

Moni lukee jostain syystä eilisen uutisia päivän sanomalehdestä. Moni jopa maksaa siitä suuren summan rahaa kustantajalle, joka hukkaa paperia, kemikaaleja ja mustetta valtavat määrät joka päivä painaessaan vanhoja uutisia paperille. Netissä, radiossa ja TV:ssä uutiset olivat esillä jo silloin kun asiat tapahtuivat.

Aikakausilehdillä on erilainen tehtävä. Ne voivat olla kuvakirjoja, taustatutkimusta, reportaaseja, analyysejä tekeviä julkaisuja joiden graafinen ulkoasu on oma taiteenalansa.

Musiikki

Kuten suomalaisetkin ovat huomanneet, maailman suurimmat viihdetähdet käyvät nykyään myös Suomessa konsertoimassa. Elävä musiikki on aina kokemus, jota ei mikään äänite korvaa.

Toisaalta, nykytekniikka tuo suosikkiartistien uudet teokset heti kaikkien saataville. Enää ei tarvitse odotella levy-yhtiöiden hämärää peliä markkina-alueilla ja hinnoittelulla, vaan haluamansa musiikin löytää nopeasti netistä. Sieltä löytää myös sen toisen ihmisen, joka sattuu pitämään samasta jodlaajasta.Tiedonvaihto voi alkaa.

Netti

Nettiin siirtyy sisältöä muista medioista hallitusti ja hallitsematta yksinkertaiseksi siksi, koska fanit haluavat muidenkin nauttivan omista suosikeistaan. Uusia kuva-, video- ja ääniteoksia syntyy netin avulla, jossa on mahdollista yhdistää paitsi tekijäresursseja, myös eri tekniikoita.

Radio

Kun radio ylestyi, levy-yhtiöt vastustivat sitä koska ajattelivat sen tappavan levymyynnin. Kun televisio yleistyi, radio vastusti TV:tä, koska olivat varmoja sen tappavan radion.

Hohhoijaa. Sama huoli eri paketissa, eri medioissa. Netissä radio-ohjelmia kutsutaan usein podcast- tai netcast-ohjelmiksi, mutta radio-ohjelmista niissä on kyse. Radioasemat olivat nopeita ymmärtämään, että Internet tarjoaa lisää mahdollisuuksia eikä suinkaan vähennä mahdollisuuksia. Monet asemat lähettävätkin ohjelmiaan myös netin kautta tai pelkästään netin kautta.

Teatteri

Näytelmä, ooppera, tai baletti on parhaimmillaan paikan päällä koettuna, elävänä esityksenä. Elävää kontaktia esiintyjien ja yleisön välillä ei mikään bittivirta korvaa. Keskustelua ja kritiikkiä esitykset herättävät aina.

TV

Digi-TV:n tulon myötä TV voi olla lähes missä tahansa elektronisessa laitteessa, vaikka sitä kodin suurinta tietokoneruutua ehkä jatkossakin nimitetään TV:ksi. TV-yhtiöiden huoli onkin, miksi yleisö myös tulevaisuudessa katsoisi TV:tä kun kaikki kuitenkin löytyy netistä. Aivan. Kaikki, paitsi live-lähetykset, jotka ladataan nettiin pienellä viiveellä.

TV-yhtiöillä on kuitenkin arvokas ominaisuus hallussaan, koska ne pystyvät lähettämään live-tapahtumista lähetystä riippumatta vastaanottajien määrästä. Keskustelu TV-ohjelmista on kuitenkin jo netissä.

No niin, yleisöä kuitenkin kiinnostaa se elämän mielenkiintoisempi puoli: taide, viihde, kulttuuri – sisältö ja sen tekijät. Sitä Klaava on. Klaavan sisältöä voi lukea jokainen joka sivuille itsensä klikkaa. Keskustelemaan, suosittelemaan ja arvioimaan pääsee kun rekisteröi itselleen tunnuksen.

Niille joilla ei ole aikaa tai halua kirjaa lukea voin kertoa, että kirjan mainostama sosiaalisen median markkinoinnin salaisuus on seuraava. Jos haluaa tuotteelle, palvelulle, tai brändille näkyvyyttä nettiyhteisöissä ja sitä kautta hyvin kohdennetuille asiakasryhmille, täytyy löytää yhteisöissä vaikuttavat superverkottujat. Siis ihmiset, joilla on laaja kontaktiverkosto ja joiden sanomisia kuunnellaan. Heihin pyritään luomaan hienovarainen kontakti jonka tarkoituksena on esitellä markkinoitava asia.

Kirjassa käytetään esimerkkitapauksena myös suomalaista Fiskarsia, jonka onnistuneesta sosiaalisen median markkinointiohjelmasta kerroin enemmän Uuden Suomen kolumnissa.

Tuo sosiaalisen median markkinointihan kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin perinteisen PR-toimiston homma. Heillä vain oli helpompaa siinä mielessä, että ne mediat ja toimittajat olivat hyvin kaikkien tiedossa, joihin tulisi olla yhteydessä. Sitä mukaa kun perinteinen media siirtyy internetiin ja mielipidevaikuttajia syntyy uusiin verkostoihin, sitä mukaa myös PR-toimistot muuttuvat. Tätä muutosta käsittelee Eric Schwartzman haastatteluissaan, joita voi kuunnella PC:llä tai iPodissa.

Siinä missä media hakee uusia muotoja, hakee sen ympärillä oleva yritystoimintakin uusia muotoja. Perimmältään on kyse kuitenkin siitä, ulkoistaako markkinoitavan tuotteen omistaja viestinnän siihen erikoistuneelle yritykselle vai hoitaako sen itse.

Howe on nyt kirjoittanut kokonaisen kirjan – “Crowdsourcing, How the Power of the Crowd is Driving the Future of Business”, kun kokemusta ja asiaa projekteista on kertynyt Wired-artikkelin jälkeen. Kirjassa käydään läpi muutamia esimerkkejä Crowdsourcing-tyyppisistä projekteista, kuten iStock valokuvapalvelu, Wikipedia, Digg (uutisten koonti ja pisteytys), Current TV (videoita) ja Kiva.org (mikrorahoitus). Kaikissa ideana on, että kuka tahansa voi osallistua toimintaan. Kun osallistujia on paljon, tulee isokin työ tehtyä (esimerkiksi Wikipedia) ja on mahdollisuus myös saada laadukas lopputulos, koska jälkien parantelijoitakin on paljon.

Minulla on jopa henkilökohtaista kokemusta crowdsourcing-projektista, joka kirjassakin mainitaan. NewAssignment.com on open source-periaatteella toimiva palvelu, jossa suuritöisten artikkelien taustatyö ja kirjoittaminen pyritään teettämään halukkailla vapaaehtoisilla. Heidän Assignment Zero-projektiin pyydettiin haastatteluja, myös minulta. Kokemus oli … mielenkiintoinen. Kirjoittaja käyttää juuri tätä projektia esimerkkinä siitä, kuinka homman olisi voinut hoitaa paremminkin. Projektin hallinta, tiedottaminen ja varsinainen työnteko ontui. Lopputuloksestaan ei ole mitään tietoa, mihin se päätyi.

Eikös nämä ole tuttuja haasteita open source- ja mille tahansa avoimen yhteisön periaatteella toimiville projekteille?

Linus Torvalds on pitänyt alusta asti ohjat käsissään avoimen koodin Linux-ohjelmistossa. Wikipedian puuhamies Jimmy Wales on vihdoin kypsynyt vandaaleihin, jotka töhrivät tietosanakirjan sivuja ja on ehdottanut hyväksymisprosessia muutoksille.

Myös Don Tapscottin Wikinomics-konsepti on aika lähellä Crowdsourcing-ajatusta.

Hyviä käsitteitä kaikki. Yhteistä niille on se, että verkkomedian avulla voidaan liikutella niin suuria ihmismassoja, että sillä on merkitystä niin liiketoiminnassa kuin yhteiskuntaa koskevissa asioissa. Jotkut yritykset ovat tähän uuteen todellisuuteen jo heränneet, mutta miten on poliitikkojen kanssa?

Vuonna 2009 tilanne ei kuitenkaan säily ennallaan Suomen mediakentällä. Ainakin yksi, ehkä useampi, keskisuuri tai suuri sanomalehti muuttuu radikaalisti fuusion, uudelleenorganisoinnin tai yrityskaupan vuoksi. Uutispainotteisen sanomalehden siirtyminen painomusteesta pelkästään netissä julkaistavaksi tuotteeksi on todennäköisin vaihtoehto.

Taloustilanteesta huolimatta nettikauppa ei pysähdy. Amazon teki juuri historiansa suurimman joulumyynnin. Joulukuun 15. päivä oli vilkkainta aikaa. Yhtenä päivänä nettitavaratalosta lähti 5600000 tuotetta asiakkaille, yhteensä 210 maahan. Myös Suomessa nettikauppa jatkaa kasvuaan kun ihmiset tottuvat yhä enemmän asioimaan niissä.

Pieniä palveluyrityksiä syntyy Suomeen yhä enemmän. Mega-luokan suuria yrityksiä ei tähän maahan monta mahdu, mutta jostakin niidenkin on erikoisosaaminen ostettava. Joko Mumbaista, Moskovasta, tai Mouhijärveltä. Mouhijärveläisen yrittäjän etu on siinä, että hän pystyy hurauttamaan aamulla asiakkaansa luo hörppimään kahvia ja keskustelemaan Idols-voittajasta asiakkaan äidinkielellä.

ABI Research on julkaissut kokonaisen White Paperin teknologia-asioista, joita ei tule tapahtumaan vuonna 2009. Tässä muutama poiminta 21 kohtaa sisältävästä dokumentista.

2009 ei tule olemaan mobiilimainonnan läpimurtovuosi. Vaikka Pekka Ala-Pietilän ja Marko Ahtisaaren aloittama, ainoastaan mainostuloilla elävä Blyk-operaattori laajentaa Englannista muualle, ei mobiilimainonta voi olla merkittävää liiketoimintaa ennen kuin ihmiset todella käyttävät kännyköitään Internet-palveluihin.

TV:n katsominen Internetin kautta (nimenomaan IPTV) ei syö perinteistä TV:tä. Hmm… tästä voi olla muutakin mieltä. Perinteisen TV:n merkitys väistämättä vähenee. Siitä saattaa jopa tulla pelkkä live-tapahtumien lähettämiseen erikoistunut media.

GPS-markkina ei pysähdy vuonna 2009. Päinvastoin, uudet paikantamiseen perustuvat sovellukset ja palvelut tulevat yhä suositummiksi.

Matkapuhelinmarkkinat eivät kasva. Älypuhelinten kysyntä ehkä nousee, mutta muuten on tasaista menoa.

WiMAX neljännen sukupolven (4G) mobiiliverkkoteknologia ei lähde liikkeelle Aasiassa. USAssa on ainakin yksi verkko toiminnnassa, mutta muualla on hiljaista. WiMAX on erityisesti Intelin ajama kilpaileva teknologia GSM-UMTS kehityspolkua jatkavalle LTE-standardille.

Listasta puuttuu vielä monta tärkeää asiaa, mutta millä aiheella itse jatkaisit sitä?