Median murros on niin voimakkaassa kehitysvaiheessa, että on syytä palauttaa mieleen kulttuuria ja bisnestä ravistaneet aiemmat muutoshetket. Videolla kurkistetaan Hyvästi media -kirjassa analysoituihin median menneisiin murroskohtiin ja katsotaan myös muutamaan tulevaisuuden trendiin.

Hyvästi media -kirjasta lisää tietoa ja ilmaisen näytteen lataus täältä.

Nyt tieto kulkee e-kirjan muodossa mukana lukulaitteessa, älypuhelimessa, tablet-laitteessa ja luonnollisesti kannettavassa tietokoneessa.

Jos minulla olisi ollut silloisten vieraiden kanssa Helsingin keskustan läpi kävelylläni historiaa avaava kirja käytössäni, olisin joko perehtynyt siihen matkalla tapaamiseen tai viimeistään paikan päällä.

Senaatintorilla olevassa patsaassa lukee Aleksanteri II, mutta aivan mainiosti torilla olisi voinut vetäistä esiin puhelimen tai lukulaitteen, hakea tekstihaulla nimi esiin ja kertoa vieraille hieman lisää minkä vuoksi hän oli patsaan arvoinen.

Täältä voi ladata ilmaisen Suomen historian käännekohtia-kirjanäytteen omalle laitteelle.

Mitkä näistä kirjoista ovat jääneet parhaiten mieleen? Hyvät tarinat. Tästä syystä valitsin Nokia-kirjani Menestyksen hinta lähestymistavaksi tarinat tuotteista, bisneksistä ja markkinoista.

Samasta syystä esimerkiksi Michael Lewisin tarinat hyvin ja huonosti käyttäytyvistä yrityksistä ja niiden johtajista jaksavat kiinnostaa yhä uudelleen.

Yrityksistä ja yrittäjistä kertovissa kirjoissa on se mielenkiintoinen puoli, että jokaisella yrityksellä ja yrittäjällä on tarinansa. Onko yrityksen historiikki hohdokas vai vähemmän hohdokas riippuu tarinan vastaanottajan mielipiteestä, mutta yrityksen ja yrittäjän tarina dokumentoi aina aikaansa ja sen liiketoiminnan historiaa missä yritys on ollut mukana.

Digitaalinen media muuttaa monta asiaa myös kirjallisuudessa. Sen lisäksi, että kirjan voi julkaista paperille painettuna ja jaella lukijoille kirjakauppojen kautta, e-kirjana julkaistua kirjaa on helppo jaella verkkokauppojen ja nettisivujen kautta.

Monta yritystarinaa lukeneena voin todeta, että ei ole olemassa hyvää tai huonoaa historiikkia – on vain mielenkiintoinen ja vähemmän mielenkiintoinen tapa kertoa tarina.

Lisää tietoa yrityskirjojen tekemisestä ja jakelusta e-kirjoina löydät täältä.

Mikä on Nokian paras kilpailuvaltti tällä hetkellä? N8-älypuhelin, MeeGo-ohjelmistolle perustuvat uudet laitteet, halpapuhelimet vai Ovi-palvelut?

Menestyksen hinta e-kirja on ladattavissa mm Ellibs-kirjakaupasta ja ilmaisen näytteen saa sivulta klaava.fi/e-kirjat.

Kansainvälinen media on sen sijaan kiinnostunut Nokiasta ja sen tulevaisuudesta laajemmin kuin yhtiön pääkonttorin sijaintiasiana. Ympäri maailmaa vastaanottamissani kyselyissä haetaan usein syitä siihen miten suomalainen henkilökunta ottaa pohjois-amerikkalaisen johtajan vastaan, tai miksi Nokia ei ole enää kehityksen kärjessä. Kokosin tähän muutaman yleisimmän kansainvälisen median esittämän kysymyksen ja vastaukseni niihin.

Vuodesta 2008 lähtien Nokian liikevaihto ja kannattavuus on heikentynyt. Mitä on tapahtunut?

Kun Internet-pörssikupla puhkesi vuonna 2001, aiheuttaen teknologiasektorille taantuman, Nokian liikevaihto ja markkinaosuus pieneni silloinkin hetkellisesti. Nykyinen finanssikriisin tuoma taantuma näyttää aiheuttaneen samansuuntaisen ilmiön. Nokialla on kuitenkin vahva kassa ja riittävästi resursseja noustakseen tästäkin.

Nyt lisähaasteena on kuitenkin entistä kovempi kilpailu erityisesti Samsungilta ja jatkossa kiinalaisilta valmistajilta, jotka haluavat laajentaa myös kotimarkkinoidensa ulkopuolelle. Nokia tuskin tulee pääsemään samalle menestystasolle mihin se 1990-luvun lopulla nousi ja mitä se ylläpiti 2000-luvun.

Nokia on menettänyt markkinaosuutta myös siksi, että se ei ole tarttunut uusiin trendeihin tarpeeksi tarmokkaasti. Nokialla oli kosketusnäyttöpuhelin paljon ennen Apple iPhonea, mutta ei nähnyt sille markkinoita. Kun Applen puhelin tuli markkinoille, sen merkitystä ei Nokialla heti suostuttu ymmärtämään. Online-palveluissa Nokia on sen sijaan hyvin mukana Ovi-palvelullaan.

Miten uusi pääjohtaja Stephen Elop muuttaa Nokiaa? Onko Microsoftin ja Nokian välillä joku laajempi suunnitelma?

Stephen Elopin palkkaaminen pääjohtajaksi ei ollut tärkein päätös, jonka Nokian hallitus äskettäin teki. Kriittinen sopimus tehtiin hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan kanssa; hän jättää hallituksen keväällä 2012. Tämän jälkeen Nokialla ei ole enää ketään 1990-luvun Nokian suuruuteen nostaneesta johtoryhmän jäsenestä. Uusi hallitus ja hallituksen puheenjohtaja (kuka hän sitten onkin) tulevat taatusti katsomaan Nokian nykyistä strategiaa kriittisesti.

Stephen Elopin tehtävä on toteuttaa muutokset tehokkaasti, mutta hän ei ole vastuussa strategiasta.

Nokia ja Microsoft tekevät jo kohtuullisen paljon ohjelmistoyhteistyötä esimerkiksi sähköpostituotteissa, toimisto-ohjelmissa ja mediasoitinohjelmissa. On helppo uskoa, että korkeasta asemasta Microsoftilta palkattu Elop ei ensimmäiseksi ainakaan vähennä yhtiöiden yhteistyötä.

Nokiaa pidetään laitteita valmistavana yhtiönä. Pitäisikö sen muuntua ohjelmisto- ja palveluyritykseksi?

Kyllä, Nokia on ensisijaisesti laitteita valmistava yhtiö. Niistä Nokian liikevaihto viime kädessä tulee.

Hyvin harva globaali yhtiö pystyy olemaan kannattava myymällä pelkästään ohjelmistoja tai nettipalveluita. Usein ohjelmistoista tai palveluista ei saa laskutettua mitään. Esimerkiksi Google antaa ilmaiseksi Android-ohjelmistonsa ja nettipalvelunsa, mutta tekee rahaa mainoksilla. Myös Nokia antaa ilmaiseksi osan Ovi-palveluista ja antoi Symbian ja S60-ohjelmistot ulkopuoliselle säätiölle, mutta pystyy tekemään rahaa puhelintuotteilla.

Nokia on käynyt suuria muutoksia läpi aiemminkin. Pystyykö Nokia vielä muuntumaan uuden aikakauden yhtiöksi?

Nokia kävi läpi todella dramaattisen muodonmuutoksen 1980-luvun lopun ja 1990-alun aikana. Tuolloin yhtiö oli pahoissa vaikeuksissa. Se menetti jatkuvasti rahaa, hallitus taisteli keskenään eikä ylin johto kyennyt toimimaan yhdessä. 20 vuoden takaisessa kriisissä Nokia ei ollut muita vaihtoehtoja kuin muuttua radikaalisti. Silloin tehtiin päätös telekommunikaatioalalle suuntautumisesta.

Vuonna 2010 Nokian tilanne on aivan toinen. Yhtiö on kannattava , se on maailman suurin matkapuhelinyhtiö ja yksi maailman kymmenestä tunnetuimmasta brändistä. Tämän hetken tilanne itse asiassa estää nopeat ja suuret muutokset. Liikevaihto tulee tutuista tuotteista tutuilta asiakkailta. Jos tätä tasapainoa järkyttää väärällä tavalla, seuraukset voivat olla ikävät. Joka tapauksessa muutoksia on tulossa, mutta todennäköisesti ne ovat asteittaisia ja maltillisia.

Nokialla on useita ohjelmistoalustoja puhelimille. Miksi tällainen investointi?

On itse asiassa aivan järkevää käyttää erilaista ohjelmistoa peruspuhelimessa kuin kalliissa älypuhelimessa. Halvassa kännykässä on vain muutama ominaisuus, vähän muistia ja rajoitetusti muita resursseja. Näihin puhelimiin on hyvä olla ohjelmisto, joka ei vaadi kallista prosessoria, laajaa muistitilaa ja runsaita liityntöjä.

Kehittyneet älypuhelimet videokameroineen ja GPS navigaatioineen puolestaan tarvitsevat kehittyneen ohjelmiston. Kaikki nykyaikaiset älypuhelinten käyttöjärjestelmät ovat erittäin laajoja ja monimutkaisia ohjelmistoja, jotka vetävät vertoja mille tahansa PC-käyttöjärjestelmälle. Tällaiset ohjelmistot vaativat kalliita komponentteja ja runsaasti muistitilaa.

Miksi Nokia ei käytä Android- tai Windows Mobile-ohjelmistoa puhelimissaan?

Nokialla on jo nyt käytettävissään kolme ohjelmistoa puhelimilleen: Series 40 peruspuhelimille, Symbian keskitason älypuhelimille ja MeeGo
huippuluokan älypuhelimille ja muille mobiililaitteille.

Yli 400 miljoonan puhelimen vuosimyynnillä Nokian johto on ollut tarkka siitä, että tuotteissa käytetään vain ohjelmistoja, johon sillä on suuri tai täysi kontrolli. Lisenssimaksut ja mahdolliset piilevät kustannukset ovat myös aito huolenaihe käytettäessä muiden omistamia ohjelmistoja.

Kannattaa myös muistaa, että Nokia on investoinut älypuhelinohjelmistoihin jo yli 10 vuotta. Symbian ja S60 nostivat Nokia kirkkaasti älypuhelinten ykköseksi ja suunnannäyttäjäksi kunnes Apple iPhone muutti asetelman.

Joka tapauksessa, Nokia on jo tarvittava ohjelmistoteknologia hallussaan ja resurssit käytettävissään, joilla trendien seuraaja voisi onnistuessaan kääntää itsensä taas trendien tekijäksi älypuhelimissa.

Nokialla menee hyvin miljardimarkkinoilla Intiassa, Kiinassa ja Afrikassa. Voisiko se keskittyä vain kehittyville markkinoille ja parantaa kannattavuuttaan?

Nokia voisi aivan mainiosti tehdä hyvääkin tulosta keskittymällä ainoastaan halpapuhelimiin. Yhtiön tuotantokoneisto pystyy valmistamaan puhelimia halvemmalla kuin kukaan muu, sen koko antaa neuvotteluvoimaa hankinnoissa ja sen jakeluverkosto on markkinoiden laajin. Pitkällä tähtäimellä tämä strategia saattaisi kuitenkin vähentää Nokian brändin arvoa ja pitää osakkeen hinnan alhaalla.

Todennäköisempää on, että Nokia jatkaa kehittämällä edelleen toisaalta halpatuotteita, toisaalta huippupuhelimia, nettipalveluita ja mahdollisesti kokonaan uusia tuotetyyppejä.

Onko mahdollista, että Nokia kuitenkin epäonnistuu ja menettää johtoasemansa matkapuhelinten ykkösenä?

En usko, että Nokia menettää johtoasemansa maailman suurimpana matkapuhelinfirmana lähitulevaisuudessa. Kun Nokiaa verrataan sen kilpailijoihin, yhtiöllä on tunnetuin brändi, tehokkain tuotteiden valmistussysteemi, laajin tuotevalikoima ja maailmanlaajuinen jakeluverkosto.

Huipulla ei kuitenkaan pysy vanhoilla ansioilla. Samsung haastaa Nokiaa monessa tuotekategoriassa, kiinalaiset valmistajat kuten Huawei ja ZTE tulevat tosissaan mukaan hintakilpailuun ja alalla uudet yritykset kuten Apple (iPhone) ja Google (Android) murtavat telekommunikaatioteollisuuden totuttuja tapoja.

Johtajamuutoksista huolimatta Nokian on erittäin vaikea palata siihen kulta-aikaan, jota se eli 1990-lopusta pitkälle 2000-lukua. Lyhyellä tähtäimellä Nokian kannattavuus, kassavarat ja alan laajimmat resurssit takaavat sille kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet pysyä ykkösenä alallaan.

Suomenkielisen Nokia-kirjan ‘Menestyksen hinta’ päivitetty painos on nyt saatavilla e-kirjoja myyvistä kirjakaupoista myös Suomessa. Lisää tietoa kirjasta kustantaja Klaava Median sivulla.

Kirja ‘Menestyksen hinta – Nokia Nokian matkapuhelinten tarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hullujen sammakoiden maailmassa’ on nyt ollut saatavilla muutaman kuukauden ajan. Olen jo saanut tuntumaa siihen, mitkä kirja aiheista vuonna 2009 kiinnostivat eniten.

Ensi vuonna toiset aiheet ovat luultavasti pinnalla, kuten ympäristö, henkilöstöpolitiikka tai Ovi-palvelu, mutta vuonna 2009 ulkomaista mediaa, kuten New York Timesia tai Bloombergia kiinnosti Nokian lähes totaalinen häviäminen USAn markkinoilta ja Nokian älypuhelinten menestys sekä käytettävyys.

Suomalaista mediaa ja yleensä suomalaisia tuntui myös kiinnostavan Nokia kompastelu Yhdysvalloissa. Henkilöstöpolitiikka, yhtiön menestystekijät, johtajien mahdollinen valtataistelu ja yksittäiset tuotteet ovat myös kiinnostaneet suomalaisia.

Vuoden 2009 eniten kysytyn aiheen kunniaksi tässä vastaus kysymykseen. Luku 9 Menestyksen hinta-kirjasta ‘Kuka on asiakas – operaattori vai kuluttaja?’ kertoo Nokian ylä- ja alamäet Yhdyvaltojen markkinoilla ja siitä miten nykyjohto ponnistelee päästäkseen USAn kartalle uudelleen.

Lataa ekirja tästä

Oma MobileMonday-puheenvuoroni käsitteli Ovi-palvelun merkitystä Nokian tulevaisuudelle. Uusien palveluiden julkistamis- ja arviointitohinassa saattaa helposti unohtua, että Nokia on tarjonnut (tai ainakin yrittänyt tarjota) kuluttajille online-palveluita jo 10 vuotta.

Ovi on Nokian Internet-palvelu, jota tarjotaan suoraan kuluttajille. Palveluita on tällä hetkellä 9: Kalenteri, Kontaktit, Koti-PC:n tiedostojen etäkäyttö, Pelit, Sähköposti, Kartat ja navigointi, Musiikki, Kuva- ja videoalbumit ja Download-kauppa. Moni palvelu on ilmainen, mutta joistakin Nokia perii maksua. Ne ovat käytettävissä sekä PC:llä että Nokian puhelimilla.

Vuosina 2006-2008 Nokia käytti runsaasti käteistä ostaessaan yrityksiä, joilla oli sopivia palveluita Ovi-brändättäväksi. Suurin ostos oli 8 miljardia dollaria maksanut Navteq karttayhtiö. Muut investoinnit ovat olleet huomattavasti pienempiä, kuten Twango, Gate5, Plazes ja Avvenu. Joka tapauksessa, kun sisäinen resurssien käyttö lasketaan mukaan, Ovi on Nokia suurimpia investointeja.

Nokia ei ole ensimmäistä kertaa tunkemassa kuluttajille suunnattujen palveluiden markkinoille. Jo vuonna 2000 maailma pääsi nauttimaan Club Nokian soittoäänistä ja taustakuvista. Tämä herätti kuitenkin niin voimakkaan vastareaktion Nokian suurissa operaattoriasiakkaissa, että Club Nokia oli nopeasti positioitava uudelleen kanta-asiakas ja tukiohjelmaksi. N-Gage-pelilaitteen myötä Nokia hankki Sega.com palvelun, jonka online-osuus unohtui pian. 2006 perustettiin kuitenkin N-Gage Arena pelejä ja pelaajia varten. Ovi julkaistiin vuotta myöhemmin.

Tällä kertaa Kallasvuo varmisti suurten operaattoriasiakkaiden hyväksynnän kehittämällä yhteistyötä Ovi-palvelun ja asiakkaiden omien palveluiden kanssa. Usein yhteistyö oli kuitenkin sitä, että tarpeeksi suuri operaattori vaati Nokiaa tekemään räätälöityjä puhelimia vastineeksi siitä että käyttäjät päästetään Ovi-palveluun.

Tuore uutuus Ovi Store on lanseerattu uutena ja ihmeellisenä palveluna, josta saa ladata sovelluksia ja soittoääniä puhelimeen. Voi olla, että se jonkun mielestä on ihmeellinen, mutta Nokia on tarjonnut vastaavaa palvelua netissä ainakin vuodesta 2003 lähtien. Softwaremarket.com-kaupasta saa vieläkin ostaa Nokia-kännykkään vaikka minkälaisia sovelluksia ja myös hupijuttuja.

Vaan harva kännykänkäyttäjä Ovia edeltäneistä palveluista tietää yhtään mitään kun tekijöillä ei ole ollut ylimmän johdon tukea niiden kehittämiseen ja – ennen kaikkea – markkinointiin. Nyt kysymys kuuluukin, miksi Ovi sitten olisi niin tärkeä Nokialle, jos aikaisemmat viritykset eivät sitä olleet?

Miksi Ovi on niin tärkeä Nokialle?

Vastaus piilee Toyotassa. Koska Nokia on hakeutunut luotettavaksi, mutta harmaan tylsäksi brändiksi, jonka tärkein kilpailukeino on kustannustehokkuus, on syytä miettiä mitä tulevaisuus sellaiselle yritykselle on.

Joko brändi menee määrätietoisesti yhä pidemmälle samaa tietä, tai se etsii jotain uutta täydentämään nykyistä ydinliiketoimintaansa. Jos Nokia sukeltaa syvemmälle nykytiellään, tulevaisuus voi näyttää Philipsiltä. Siis markettibrändi, jonka tuotteita myydään Philipsin hehkulamppujen vieressä. Toinen vaihtoehto on killpailla Googlen ja Microsoftin kanssa Internet-palveluista, jotka on kiinteästi integroitu matkapuhelimiin. Se, joka kehittää kuluttajia eniten houkuttavat nettipalvelut, määrää missä puhelimissa ne toimivat parhaiten. Nokian etuna on siis pitää mahdollisimman suuri määräysvalta myös Internet-palveluissa. Toki palveluista voi yrittää saada myös liikevaihtoa, mutta huonojen tai olemattomien nettipalveluiden takia Nokia ei halua menettää markkinoita Android-puhelimille, Windows Mobile-älypuhelimille, iPhonelle tai Blackberrylle.

Ovi ei voi epäonnistua

Nokia on siis investoinut biljoonia euroja out-of-pocket rahaa Ovi-palvelujen kehittämiseen ja kiinnittänyt tuhansia työvuosia omia resurssejaan suunnitteluun, markkinointiin ja hallintaan. Lisäksi ylin johto Kallasvuo etunenässä on henkilökohtaisesti käynyt vakuuttamassa suurimmat operaattoriasiakkaat Ovi-palvelun erinomaisuudesta.

Ovi-palvelulla on edellytykset onnistua, mutta johdon on oltava kärsivällinen. Ohjelmisto- ja palveluliiketoiminta vie vuosia ennen kuin tulosta syntyy. Ovi pitäisi saada USA:n markkinalle kohtuullisen näkyvään asemaan, jotta sen globaali uskottavuus ja medianäkyvyys olisi taattu. Comes with Music-tapaisia innovaatioita pitää tulla lisää asiakkaiden houkuttelemiseksi Nokian uusiin palveluihin.

Ylimmän johdon kannalta katsottuna Ovi ei voi epäonnistua. Nokialla on rahaa pankissa. Lisää tulee joka päivä. Resursseja on käytännössä rajattomasti. Lisää resursseja Ovin kehittämiseen on mahdollisuus laittaa ihan niin paljon kuin tarvitaan.

Mikään selitys ei auta jos Ovi epäonnistuu. Tällaisten investointien ja sitoutumisen jälkeen Nokian johdolla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kun saada Ovi menestymään.

Kaikki puheen aikana näyttämäni kuvat löytyvät täältä.

Nokian menestyksen historia on oma juttunsa, mutta sijoittajaa, yhteistyökumppania tai mahdollisesti taloon töihin hakevaa kiinnostaa varmasti myös Nokian tulevaisuuden kuva. Nokian oma visio nojaa vankasti edelleen matkapuhelimiin, jota täydentää Internet-palvelukonsepti Ovi. Mitä se käytännössä Nokian brändin kannalta tarkoittaa?

Kun Brandz Top 100 Most Valuable Global Brands 2009 laittoi maailman arvokkaimmat brändit järjestykseen, oli Nokian sijoitus 13. Sinänsä kelpo saavutus, mutta huolestuttavaa olikin raportin laskelma, että Nokian brändin arvo oli tippunut 20 prosenttia edellisen vuoden Top 100-listan julkaisusta. Brandz Top 100 on paremmuusjärjestys brändeille laskettuna nykyisistä tuotoista ja tulevaisuuden tuloista jota siltä odotetaan.

Kun Nokian tulevaisuutta tarkastelee neljän skenaarion avulla, yhtiön sijoituksen tippuminen Brandz Top 100:ssa ei olekaan enää yllätys. Neljä skenaariota ovat: design-brändi, jokaiselle jotakin-tavaratalo, tulevaisuuden innovaatiokone ja harmaa keskitien kulkija.

Ensimmäinen vaihtoehto on, että Nokia keskittäisi liiketoimintaansa entistä kapeammalle alueelle. Siitä voisi tulla design-brändi esimerkiksi Applen tapaan. Automaailmasta jos haetaan vastaavaa, niin BMW voisi olla saman strategian valinnut brändi. Nokian tapauksessa tämä tarkoittaisi pienempää myyntiä ja pienempiä tuotantoeriä. Kun muistetaan, että Nokian kovin kilpailuetu on edulliset suurten volyymien tuotantokustannukset, tämän skenaario on erittäin epätodennäköinen.

Toinen tulevaisuuden skenaario on varsin luonnollinen kehityskaari monelle suuryritykselle. Kuin huomaamatta yritys on laajentunut monelle, usein liian monelle, sektorille. HP ja Microsoft ovat esimerkkejä jokaiselle jotakin-tavarataloista, joissa tehdään monenmoista mustekaseteista vaativiin yritysjärjestelmiin asti. Autoteollisuudessa Ford on samantyyppinen yhtiö, jolla on valikoimaa pikkuruisista city-autoista suuriin rekkoihin. Tämäkin skenaario on epätodennäköinen Nokian tulevaisuudelle, koska yhtiö on itse todistanut kuinka fokusointi rajattuun liiketoimintaan kannattaa.

Kolmas Nokia-skenaario ottaa mallioppilaaksi Internet-yhtiö Googlen. Hieman samaan tapaan kun Nokia oli voimakas suunnannäyttäjä matkapuhelinten ja verkkoteknologian kehitykselle 1990-luvulla, Google on ollut vahva Internet-palveluiden innovoija 2000-luvulla. Googlella on niin paljon innovointivoimaa, että se saa loppuun kalutun sähköpostinkin kehitettyä kiinnostavaksi ja entistä paremmaksi palveluksi. Googlella on rohkeutta tehdä asioita toisin, pitkäjänteisesti, uskoen innovaatioiden jonain päivänä realisoituvan tulovirraksi. Sähköauto voisi olla automaailman vastine Googlelle. Nokian on erittäin vaikea, jollei mahdoton enää valita tällaista strategiaa. Joka kvarttaali on tehtävä positiivista tulosta jotta sijoittajat saavat osinkonsa. Tämäkin on siis epätodennäköinen skenaario.

Neljäs tulevaisuuden skenaario on kaikista todennäköisin Nokialle. Suomalaisten ylpeydestä tulee yhtä tylsän harmaa brändi kuin Toyotasta. Kuinka ollakaan, Toyota on Brandz Top 100 listalla 14. heti Nokian jälkeen. Kumpikin yritys tekee laadukkaita tuotteita ihmisille jotka haluavat luotettavuutta ja samaa kuin kaikilla muillakin. Ne eivät ole maailman seksikkäimpiä brändejä, joita edelläkävijät ja mielipidevaikuttajat fanittaisivat, vaan arkipäiväisiä brändejä tavallisille ihmisille. Intohimoja herättäneet Nokia-tuotteet ovat harvassa. Uusi N97 on sellainen, samoin kuin parin vuoden takainen N95. Nokia-design on jo vuosia ollut muovista mustaa ja harmaata, josta on vaikea olla muuta mieltä kuin että se on melkoisen yhdentekevää.

Hyvä puoli harmaan brändin kannalta on, että maailmassa on miljardeja ihmisiä, jotka ratkaisevalla ostopäätöksen hetkellä kuitenkin valitsevat sen tutun ja turvallisen Nokian tai Toyotan.

Lisää tietoa Menestyksen hinta – Nokian matkapuhelinten tarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hullujen sammakoiden maailmassa löytyy täältä.

Nokia vuodet-kirja tuo hyvin esiin sen hinnan, jonka loistavasti menestyvän yrityksen tehokkuutta ihannoiva johtamiskulttuuri maksattaa työntekijöillään ja alihankkijoillaan. Palmu-Joronen kiteyttää tehokkuusjohtamisen työyhteisössä kiertäneeseen lentävään lauseeseen. “Sinun tulee lunastaa työpaikkasi joka päivä uudelleen, ja se edellyttää sitä, että työsuorituksesi on vähintään 120 prosenttia koko ajan.” Yritystoiminta perustuu kilpailuun ja mitä enemmän yhtiö ihmisistään irti saa, sen paremmin sen voi olettaa pärjäävän. Osa tehokkuusjohtamista on myös ihmisten urhautumisten unohtaminen siinä vaiheessa kun tehdään kustannusleikkauksia vaativia ratkaisuja.

Itseäni huvitti Nokian tavoiteasetanta (IIP)-prosessissa nämä 120 prosentin tavoitteet ja jokaisen asian vääntäminen numeerisiksi tavoitteiksi. Tuntikausia saatettiin käyttää prosenttien, kertoimien ja muiden lukujen pyörittelyyn. Esimerkiksi uuden teknologian markkinointistrategian luominen piti muuttaa tavoitenumeroiksi. Aina se jotenkin onnistui, kiitos esimiesten sitkeyden.

Asiantuntijaorganisaation johtaminen ylhäältä alas annettuina numeroina mietitytti myös siksi, että Nokian HR (Human Resources) osastolla on käytettävissä kaikkien ihmisten persoonallisuusprofiilit. Sieltä olisi helppo katsoa kuka on esimerkiksi ekstrovertti ja kuka introvertti. Sen jälkeen voisi miettiä, kumpi persoonallisuustyyppi motivoituu työhönsä ulkoa annettujen numeroiden perustella ja kumpi motivoidaan muilla tavoin.

Nokia vuodet-kirja ehdottaa luottamusjohtamista tehokkuusjohtamisen tilalle. “Voit luottaa siihen, että kaikessa mitä teen, tulen ottamaan huomioon inhimilliset ja ihmisyyttä korostavat näkökohdat; minä välitän ihmisistä ihmisinä ja osoitan sen teoillani” määrittää käsitteen. Luottamusjohtaminen ulottuu myös yrityksen ulkopuolelle alihankkijoihin ja muihin sidosryhmiin, joihin ei tulisi olla tylyyn kyykyttämiseen perustuva suhde.

Ihan noin ihanteellisessa yrityksessä en ole itse ollut koskaan töissä. Jos yrittäjän työtä pohtii, se kuitenkin perustuu hyvin pitkälle luottamuksellisiin suhteisiin kaikkien osapuolten kanssa. Asiakkaisiin ja businesspartnereihin on oltava syvä luottamussuhde, samoin kuin omiin alihankkijoihin ja palvelun tarjoajiin. Siinä mielessä on mahdollista kokea jonkin asteista luottamusjohtamista.

Anne-Liisa Palmu-Joronen konsultoi johtamisesta lisää omilla sivuillaan.

Toinen syy omaan Nokia-kirjoitteluuni on, että aihe pyöri jatkuvasti mielessä. Yhtiö on yhdistävänä teemana nyt valmiiksi saadussa kirjassa Menestyksen hinta-Nokian matkapuhelinten tarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hullujen sammakoiden maailmassa. Kirjassa kerrotaan tarinoita mobiili-ja Internet-liiketoimintojen mielenkiintoisesta maailmasta henkilöiden, tuotteiden ja liiketoimien kautta.

Pari esimerkkiä kirjan tarinoista ovat soittoäänet ja langaton Internet. Suomalaiset ovat jättäneet melkoisen jäljen teknologiateollisuteen myös Nokian ulkopuolella. Soittoääniä ei ehkä olisi olemassa, jollei Vesku Paananen olisi kehittänyt niille liiketoimintamallia. Koko kansa heräsi viimeistään silloin mobiili- ja Internet-maailmaan kun Mato Valtonen perusti yrityksen, jonka toimintaa tultiin ihmettelemään Yhdysvaltain valtamediaa myöten.

Nokialaisia pioneereja, joiden tarinat kirjassa kerrotaan, ovat esimerkiksi Reijo Paajanen, jonka tiimi kehitti Communicator-älypuhelimen. He olivat niin paljon aikaansa edellä, että vasta vuosia myöhemmin RIM Blackberry sai heidän tuotteen ominaisuuksissa kiinni. Udo Szabo puolestaan suunnittelee Nokian uutta Ovi-palvelua, jonka varaan yhtiö laskee paljon tulevaisuuden toiveita.

Jokainen joka on viime vuosina käynyt USA:ssa on varmaan huomannut, että Nokia ei ole kovin yleinen puhelin koko maassa. 10 vuotta sitten se oli vielä markkinajohtaja. Oliko Nokia silloin yhden hitin ihme? Voiko sama tapahtua Intiassa, jossa Nokia nyt on paikoin synonyymi matkapuhelimen kanssa?

Tarinoiden kautta saa kuvan siitä mikä Nokian liikkeissä ja tuotteissa on toiminut ja mikä ei. Menestyksen salaisuuden avaimet toistuvat onnistuneissa hankkeissa kerta toisensa jälkeen, aivan kuten menestyksen hinta yhtä vääjäämättömästi ahdistaa kerta toisensa jälkeen määrättyjä sidosryhmiä.

Menestyksen hinta-kirjan sisällysluettelo on katsottavissa täällä.