Kirja ‘Hyvästi media – Tervetuloa digitaalisen sisällön, Internetin ja medialaitteiden muovaaman kulttuurin ja liiketoiminnan aikakaudelle’ kertoo median menneisyyden, analysoi sen nykytilan ja löytää tulevaisuuteen johtavat trendit.

Elämme niin valtavan muutoksen alkuhetkiä median historiassa, että sen laajuuden hahmottaminen on vaativaa. Tosiasia on, että teknologian kehitys on mahdollistanut median murroksen, joka puolestaan aiheuttaa siihen liittyvien tapojen ja liiketoiminnan uudelleensyntymisen. Kyse ei enää ole siitä muuttuuko media digitaaliseksi, vaan siitä, miten nopeasti näin käy. Varmaa myös on, että murroksen vaikutukset ulottuvat omaan arkielämäämme, kulttuuriin, liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan.

Hyvästi media -kirjassa analysoidaan suomalaisten ja kansainvälisten media-alan vaikuttajien ja asiantuntijoiden kanssa sekä tutkimusten ja tilastojen avulla median murrosta. Meneillään oleva käännekohta ei suinkaan ole ensimmäinen median historiassa. Jokainen kirjassa käsitelty viestintäväline – elokuvat, kirjallisuus, lehdistö, musiikki, radio ja televisio – ovat olemassaolonsa aikana kohdanneet epäjatkuvuuskohtia, jotka ovat ohjanneet niiden kehitystä. Katsaus kunkin median historiaan paljastaa niiden ikuisen kamppailun yleisöstä maailman ympärillä jatkuvasti muuttuessa.

Historiasta ei median tulevaisuutta voi ennustaa, mutta megatrendejä on jo mahdollista tunnistaa. Muutosprosessin keskiössä tulee viestintävälineen sijaan olemaan digitaalisen sisällön, Internetin ja medialaitteen kolmiyhteys. Fyysisten mediatuotteiden sijaan digitaaliset sisältötuotteet jaellaan jatkossa suoraan asiakkaiden medialaitteisiin,
kuten Internetiin kytkettyihin televisiovastaanottimiin, tietokoneisiin, tablet-laitteisiin ja matkapuhelimiin.

Yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan asenteesta riippuen digitaalinen media on uhka tai mahdollisuus. Nettisukupolvi ja suuret ikäluokat hyödyntävät modernia mediaa hyvin eri tavoin, mutta yrityksille asenne on elämän ja kuoleman kysymys. Juuri nyt uudet yritykset ja muilta toimialoilta tulevat suuryhtiöt valtaavat mediamarkkinoita perinteisten toimijoiden nenän edestä.

Lataa ilmainen näyte Hyvästi media -kirjasta täältä.

Tällaisen pulman edessä oli Nokian Reijo Paajanen 1990-luvun alkupuolella kun Pekka Ala-Pietilä valtuutti hänet luomaan mobiililaitteen yrityskäyttäjille. Ensisijainen tavoite ei ollut tehdä uutta puhelinta, vaan laite jolla pääsisi yrityksen IT-palveluihin kiinni ja voisi viestiä usealla eri tavalla. Vaihtoehtoina olivat esimerkiksi telefax (kuka muistaa vielä), tekstiviesti, sähköposti ja nettiselain.

Nokia Communicator 9000 Eduskunnan kokoelmista

Internet oli laitteen suunnittelun aikaan vielä tutkijoiden käyttämä tekninen viritys. Netscapen pörssilistautuminen vuonna 1995 oli vasta se käännekohta, joka Webin toi kaikelle kansalle. Joka tapauksessa, mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen vuonna 1996 Nokia esitteli Cebit-messuilla palkintoja keränneen Communicator 9000-tuotteen, josta alkoi aina näihin päiviin asti kehitetty tuotesarja.

Paitsi että Communicatorin tekijät joutuivat miettimään minkälainen kokonaan uuden tyyppisen laitteen tulisi olla, he joutuivat tekemisiin teknologian kanssa, jota ei juurikaan kaupallisesti vielä ollut käytetty. Kyse oli datan, kuten sähköpostin, siirtämisestä GSM-verkossa. Tiimi päätti tehdä jopa toisen tuotteen opetellakseen teknologian. Se oli GSM-datamodemi, jolla esimerkiksi kannettavan tietokoneen pystyi liittämään mobiiliverkon kautta yrityksen tietojärjestelmiin.

Syy siihen miksi Communicatorin perusideasta tuli niin kestävä, oli kuitenkin oikeasti käytettävän testikonseptin luonti. Paajasen tiimi kasasi laitekokoonpanon, jota oikea kohderyhmä saattoi kokeilla ennen lopullisen tuotteen tekemistä. He kokosivat HP 200LX-kämmentietokoneen ympärille laitteiston, joka koostui Nokia 2110-puhelimesta, datamodemista ja kaapelista joka yhdisti laitteet. Lentokentillä ja muualla tehdyt testit vakuutti tiimin, että kaikki puhelimen, tietokoneen ja langattoman viestilaitteen toiminnot oli saatava samaan pakettiin, josta ei tarvitse roikottaa yhtään kaapelin pätkää eikä modemin tynkää.

HP 200LX Photo by HP Palm Top Paper

Communicator-laitteen suunnittelun aikaan kosketusnäyttö teki tosissaan tuloa kannettaviin laitteisiin. Koska Communicator oli tarkoitettu viestintää ja muistiinpanoja varten, fyysisestä näppäimistöstä pidettiin kiinni. Esimerkiksi Apple Newton floppasi pahasti, mutta PalmPilot onnistui tekemään käytettävän kosketusnäytön ja ennen kaikkea, sen vaatimat ohjelmistot. Vasta yli kymmenen vuotta myöhemmin Apple onnistui käynnistämään kosketusnäyttöhuuman iPhone-puhelimella.

Koko Communicatorin syntytarina Reijo Paajasen kertomana löytyy Menestyksen hinta-kirjasta. Tänä päivänä Paajanen vaikuttaa toimitusjohtajana Tivit Oy:ssä.

Kanadalainen tutkija Don Tapscott on kuitenkin sitä mieltä, että internetin kanssa vuorovaikutuksessa kasvanut sukupolvi on parasta mitä ihmiskunnan tulevaisuudelle on koskaan tapahtunut.

Don Tapscottin yritys tutki noin 7500 nuoren ja 2500 varttuneemman ihmisen käyttäytymistä yli 4 miljoonaa dollaria maksaneessa projektissa. Tutkimuksen rahoittaneet yritykset eivät antaneet hänen paljastaa kaikkia tuloksia, mutta riittää niissä yhden kirjan – Grown Up Digital – verran ihmeteltävää.

Hän on luokitellut 11-31 vuotiaat nuoret ja aikuiset ensimmäiseen nettisukupolveen (Net Generation, Generation Y, tai Millenials). Tutkimuksen mukaan nettinuorisoa määrittää kahdeksan ominaisuutta:

1. He haluavat vapautta (erityisesti valinnan ja ilmaisun) enemmän kuin edelliset sukupolvet.
2. Heidän on tärkeä saada persoonallisia asioita, joita voivat räätälöidä itselleen sopiviksi.
3. He edellyttävät läpinäkyvyyttä organisaatioilta joiden kanssa ovat tekemisissä.
4. Työpaikoiltaan ja ostospaikoiltaan he vaativat eettisyyttä ja avoimuutta.
5. Työltä, koulutukselta ja sosiaaliselta elämältä odotetaan viihtyisyyttä ja hauskuutta.
6. He osaavat yhteistyön ja suhdetoiminnan.
7. He ovat nopeita ja edellyttävät sitä myös muilta.
8. He ovat innovatiivisia.

Aikamoinen lista, mutta tukena on tilastoja esimerkiksi älykkyystason noususta, koulutustason paranemisesta ja nuorison äänestysvilkkauden kasvusta.

Sukupolvi, joka on kasvanut painetun sanan valta-aikana tai TV:tä tuijottaen ajattelee auttamatta eri tavalla reaaliaikaisesta online-elämästä kuin interaktiivisen digitaalisen median kanssa kasvanut
sukupolvi.

Miten tietoa haettiin ennen Googlea? Miten lähetettiin joulu- ja uudenvuodentervehdykset ennen kuin kännykkä oli keksitty? Miten musiikkia kuunneltiin ennen kuin sitä pystyi latamaan netistä? Mistä tiedettiin mitä kaverit teki ennen kuin Facebookista näki statuksen?

Nettinuorisolle kännykät ja tietokoneet eivät ole teknologiaa. Eihän vanhemmat sukupolvetkaan pidä jääkaappia mitenkään ihmeellisenä teknologiana. Netit ja PCt ovat nuorisolle olemassa siksi, että ne ovat hyödyllisiä ja hauskoja välineitä. Niillä voi tehdä monta asiaa samanaikaisesti ja nopeasti. Kavereihin voi olla yhteydessä koko ajan. Uusia tuttavia voi hetkessä saada toiselta puolelta maailmaa. Jos jokin asia tökkii, siitä otetaan yhdessä selvää tai siirrytään sellaiseen palveluun joka toimii.

Sikäli kun Tapscottin tutkima sukupolvi on ollenkaan niin radikaalisti erilainen kuin hänen tutkimuksensa paljasti, niin yrityksissä tulee olemaan ihmettelemistä heidän kanssaan.

Tästä tulee vielä hauskaa seurattavaa.

Vuonna 2009 tilanne ei kuitenkaan säily ennallaan Suomen mediakentällä. Ainakin yksi, ehkä useampi, keskisuuri tai suuri sanomalehti muuttuu radikaalisti fuusion, uudelleenorganisoinnin tai yrityskaupan vuoksi. Uutispainotteisen sanomalehden siirtyminen painomusteesta pelkästään netissä julkaistavaksi tuotteeksi on todennäköisin vaihtoehto.

Taloustilanteesta huolimatta nettikauppa ei pysähdy. Amazon teki juuri historiansa suurimman joulumyynnin. Joulukuun 15. päivä oli vilkkainta aikaa. Yhtenä päivänä nettitavaratalosta lähti 5600000 tuotetta asiakkaille, yhteensä 210 maahan. Myös Suomessa nettikauppa jatkaa kasvuaan kun ihmiset tottuvat yhä enemmän asioimaan niissä.

Pieniä palveluyrityksiä syntyy Suomeen yhä enemmän. Mega-luokan suuria yrityksiä ei tähän maahan monta mahdu, mutta jostakin niidenkin on erikoisosaaminen ostettava. Joko Mumbaista, Moskovasta, tai Mouhijärveltä. Mouhijärveläisen yrittäjän etu on siinä, että hän pystyy hurauttamaan aamulla asiakkaansa luo hörppimään kahvia ja keskustelemaan Idols-voittajasta asiakkaan äidinkielellä.

ABI Research on julkaissut kokonaisen White Paperin teknologia-asioista, joita ei tule tapahtumaan vuonna 2009. Tässä muutama poiminta 21 kohtaa sisältävästä dokumentista.

2009 ei tule olemaan mobiilimainonnan läpimurtovuosi. Vaikka Pekka Ala-Pietilän ja Marko Ahtisaaren aloittama, ainoastaan mainostuloilla elävä Blyk-operaattori laajentaa Englannista muualle, ei mobiilimainonta voi olla merkittävää liiketoimintaa ennen kuin ihmiset todella käyttävät kännyköitään Internet-palveluihin.

TV:n katsominen Internetin kautta (nimenomaan IPTV) ei syö perinteistä TV:tä. Hmm… tästä voi olla muutakin mieltä. Perinteisen TV:n merkitys väistämättä vähenee. Siitä saattaa jopa tulla pelkkä live-tapahtumien lähettämiseen erikoistunut media.

GPS-markkina ei pysähdy vuonna 2009. Päinvastoin, uudet paikantamiseen perustuvat sovellukset ja palvelut tulevat yhä suositummiksi.

Matkapuhelinmarkkinat eivät kasva. Älypuhelinten kysyntä ehkä nousee, mutta muuten on tasaista menoa.

WiMAX neljännen sukupolven (4G) mobiiliverkkoteknologia ei lähde liikkeelle Aasiassa. USAssa on ainakin yksi verkko toiminnnassa, mutta muualla on hiljaista. WiMAX on erityisesti Intelin ajama kilpaileva teknologia GSM-UMTS kehityspolkua jatkavalle LTE-standardille.

Listasta puuttuu vielä monta tärkeää asiaa, mutta millä aiheella itse jatkaisit sitä?

Onko tämä kuitenkaan se pahin tietoyhteiskunnassa luuraava uhka? Ei taida olla.

Kuten moni hakkeri, esimerkiksi Kevin Mitnick, on kertonut parhaimmat läpimurtonsa he usein tekevät tiedoilla, jotka saa yksinkertaisesti kysymällä ihmisiltä. Facebookin, Twitterin, IRC Gallerian käyttö tai blogien kirjoittaminen ja valokuvien ja videoiden jakaminen netissä täysin vapaaehtoisesti helpottaa tietoja kaivavien henkilöiden työtä vielä enemmän.

Yksityisyyden suojan suhteen olemme uuden aikakauden kynnyksellä. Joko lyömme ovet kiinni nyt ja poistamme itsestämme niin paljon tietoa netistä kuin vielä ehdimme, tai jatkamme henkilökohtaisen tiedon jakamista luottaen siihen, että juuri omia tietojamme kukaan ei käytä hyväksi.

On myös sellainen mahdollisuus, että koska kaikki tietävät kaikkien asiat (idealistisen kuvaannollisesti), niin kaikki ovat samalla viivalla. New York Timesissa Tohtori Malone selittää, että ihmiset ovat aina eläneet pienissä heimoissa, joissa jokainen tietää toistensa asiat. Nykyajan (ja muutama sukupolvi taaksepäin) kova huoli yksityisyydestä saattaa olla vain poikkeama tähän yhteisöllisyyteen.

Kaupungissa kasvaneena yksityisyys tuntuu yhtä tärkeältä ja luonnolliselta kuin se, että ratikassa ei tarvitse jutella vieruskaverin kanssa. Nyt kuitenkin maalla asuvana huomaa, miten pienistä asioista ympäristö jo huomaa mitä on tapahtumassa ennen kuin itse ehtii asiasta kertoa. Eikä siinä, ainakaan toistaiseksi, ole ollut mitään harmillista.