Vilkaisemalla korporaation kiiltävää pintaa voisi ajatella, että Nokialla menee hyvin. Yhtiö on tehnyt voitollista tulosta 15 vuotta. Se on aivan ylivertainen markkinajohtaja edelleen voimakkaasti kasvavilla maailmanlaajuisilla matkapuhelinmarkkinoilla.

Suursijoittajat, jotka liikuttavat osakemassoja maailman pörsseissä, eivät kuitenkaan usko Nokian tulevaisuuteen. Jatkuvasti voitollisesta tuloksestaan ja markkinajohtajuudestaan huolimatta Nokian osakkeen arvo on laskenut jo 10 vuotta ja laskee edelleen. Viesti on, että Nokian kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa ja kilpailukykyä pidetään heikkoina.

Tänään Nokia on matkapuhelinten Toyota

Yksi Nokia-kirjani Menestyksen hinta johtopäätöksistä oli, että Nokiasta on kasvanut harmaa brändi, joka ei innosta ketään, vaan tekee tasalaatuisia, tylsiä tuotteita tavallisille ihmisille. Automaailmassa Nokiaa vastaava brändi voisi olla Toyota.

Nokia painii aivan eri markkinoilla kuin todelliset innovatiiviset yhtiöt, korkeakatteisia design-tuotteita valmistavat yritykset tai kokonaisvaltaisia yritys- ja kuluttajaratkaisuja tarjoavat korporaatiot.

Sähköautoksi (e-car) Nokiasta ei ole, koska sillä markkinalla tarvitaan uudentyyppinen palvelut ja ohjelmistot osaava yritys, kuten Google. BMW:n tyyppinen trendikäs design-yritys Nokiasta ei ole, sillä Apple osaa tämän tyyppisen liiketoiminnan Nokiaa paremmin. Ford puolestaan valmistaa omalla sektorillaan kaikkea pikkuautoista kuorma-autoihin, aivan kuten HP informaatioteknologian puolella.

Juhani Risku on kirjoittanut enemmän skenaariosta Nokia design-yhtiönä kirjassaan Uusi Nokian Käsikirjoitus.

Nokian pääjohtajan viisivuotiskausi

Pääjohtaja on tärkeä imagonrakentaja ja suunnannäyttäjä. Jopa pääjohtaja Olli-Pekka Kallasvuon eroa on vaadittu, jotta Amerikan markkinoiden valloitus vauhdittuisi, älypuhelinten tuotekehitys piristyisi, brändi kirkastuisi ja osakkeen hinta nousisi. Ajoittaisissa erovaatimuksissa ei ole mitään ihmeellistä, mutta huolestuttavaa on se, että yhdysvaltalainen Rick Simonson jätti yhtiön keväällä 2010. Mitä ilmeisimmin hänestä oltiin valmistelemassa seuraavaa Nokian pääjohtajaa kierrättämällä häntä sopivissa johtotehtävissä Ollilan ja Kallasvuon jalanjäljillä.

Todennäköinen selitys Rick Simonsonin lähdölle on sama tilanne, joka syntyi kun Jorma Ollila vuonna 2001 ilmoitti entisen suurvaltajohtaja Breznevin tavoin jatkavansa vielä yhden viisivuotiskauden pääjohtajana. Kun tieto seuraavan pääjohtajan nimestä (Kallasvuo) sittemmin saatiin, ainakin Pekka Ala-Pietilä, Matti Alahuhta, Sari Baldauf ja Pertti Korhonen lähtivät johtamaan muita yrityksiä.

Jorma Ollila on edelleen Nokian hallituksen puheenjohtaja ja epäilemättä vahvin vallankäyttäjä isoissa asioissa, kuten pääjohtajan valinnassa. Kallasvuon tilanne lienee nyt rauhoitettu joksikin aikaa, jotta hän saa keskittyä businekseen politikoinnin sijasta. Voi olla, että Rick Simonson ei kuitenkaan jää ainoaksi lähtijäksi, sillä kaikki pääjohtajakandidaatit eivät jaksa odottaa viisivuotiskauden loppuun asti.

Huomenna Nokia on mobiiliteknologian Ford

Nokia ei tietenkään voi pysyä paikoillaan ja olla ikuisesti harmaa Toyota. Sen on liikuttava johonkin suuntaan, jotta kilpailijat eivät tallo sitä. Pelkkä tehokkaasta logistiikasta ja halvoista valmistuskustannuksista kiinnipitämisen strategia ajaa Nokian ennen pitkää Philipsin lamppujen viereen marketin 5 euron hyllylle, jossa vain hinta ratkaisee. Brändistä on siinä vaiheessa enää se hyöty, että ylipäätään pääsee esille supermarketin hyllylle.

Kysymys kuuluukin, mihin suuntaan Nokia kehittyy?

Applea haastavaa korkealaatuista design-tuoteyritystä Nokiasta ei voi tulla. Nokia joutuisi romuttamaan koko nykyisen kilpailuetunsa, joka perustuu mahdollisimman halpaan designiin. Siinä eivät edes huippudesignerit ja visionäärit auta, koska heidän ideoitaan ja tuotteitaan Nokian koneisto ei taivu toteuttamaan – joitain poikkeuksia lukuun ottamatta.

Googlen vertaista ohjelmisto- ja nettipalveluyritystä Nokiasta ei myöskään kehity. Nokialla on ollut ja on edelleen työn alla useita miljoonainvestointeja vaatineita ohjelmisto- ja palveluprojekteja. Symbian ja S60-ohjelmistoja yritettiin lisensoida muille puhelinvalmistajille, mutta Nokian oma laitevalmistus vei aina voiton asiakasprojekteilta. Ovi-nettipalvelut ovat tärkeä investointi tulevaisuuteen, mutta niin kauan kun Ovi-palvelut on sidottu vain Nokia puhelimiin, ei sekään auta muutoksessa kehittyä Googlen tai Facebookin veroiseksi nettifirmaksi.

Muutos kokonaan toisenlaiseksi Applen tai Googlen tapaiseksi yhtiöksi vaatisi uuden lopunajan kriisin, jonka Nokia koki noin 20 vuotta sitten. Silloinhan yhtiö käytännössä pakon edessä luopui muista teollisuudenaloista ja keskittyi tietoliikenteeseen.

Sen sijaan Nokia on jo ottanut ensimmäisiä askeleita informaatioteknologian suuntaan. Vaikka HP:n tapaista elektroniikkaa valmistavaa yhtiötä Nokiasta ei enää 1980- ja 1990-lukujen tyyliin tulisikaan, mobiililaitteet laajasti ymmärrettynä ovat valtava kasvumahdollisuus. Pienet kannettavat tietokoneet, kuten Nokia Booklet 3G, e-kirjojen lukulaitteet, tabletit, multimediasoittimet, mobiili-TV:t, nettiin liitetyt kamerat ja videokamerat, kannettavat pelilaitteet, terveyttä ja kuntoa tarkkailevat laitteet ja monet muut mobiililaitteet ovat kehittymässä voimakkaasti.

Niin kauan kuin Jorma Ollila hallituksen puheenjohtajana ja entisenä pääjohtajana on Nokian vahvin yksittäinen vallankäyttäjä, luonnollisin kehityspolku yhtiölle on laajentua maltillisesti muihin mobiililaitteisiin. Siten yritys voi säilyttää nykyiset vahvuutensa, joita Ollila esikuntineen oli luomassa 1990-luvulla. Harmaasta Nokia/Toyotasta voi kehittyä mobiiliteknologian Ford, joka tarjoaa yhden tuotteen sijasta laajemman valikoiman tuotteita, joita kaikkia kuitenkin yhdistää liikuteltavuus.

Nokian menestyksen historia on oma juttunsa, mutta sijoittajaa, yhteistyökumppania tai mahdollisesti taloon töihin hakevaa kiinnostaa varmasti myös Nokian tulevaisuuden kuva. Nokian oma visio nojaa vankasti edelleen matkapuhelimiin, jota täydentää Internet-palvelukonsepti Ovi. Mitä se käytännössä Nokian brändin kannalta tarkoittaa?

Kun Brandz Top 100 Most Valuable Global Brands 2009 laittoi maailman arvokkaimmat brändit järjestykseen, oli Nokian sijoitus 13. Sinänsä kelpo saavutus, mutta huolestuttavaa olikin raportin laskelma, että Nokian brändin arvo oli tippunut 20 prosenttia edellisen vuoden Top 100-listan julkaisusta. Brandz Top 100 on paremmuusjärjestys brändeille laskettuna nykyisistä tuotoista ja tulevaisuuden tuloista jota siltä odotetaan.

Kun Nokian tulevaisuutta tarkastelee neljän skenaarion avulla, yhtiön sijoituksen tippuminen Brandz Top 100:ssa ei olekaan enää yllätys. Neljä skenaariota ovat: design-brändi, jokaiselle jotakin-tavaratalo, tulevaisuuden innovaatiokone ja harmaa keskitien kulkija.

Ensimmäinen vaihtoehto on, että Nokia keskittäisi liiketoimintaansa entistä kapeammalle alueelle. Siitä voisi tulla design-brändi esimerkiksi Applen tapaan. Automaailmasta jos haetaan vastaavaa, niin BMW voisi olla saman strategian valinnut brändi. Nokian tapauksessa tämä tarkoittaisi pienempää myyntiä ja pienempiä tuotantoeriä. Kun muistetaan, että Nokian kovin kilpailuetu on edulliset suurten volyymien tuotantokustannukset, tämän skenaario on erittäin epätodennäköinen.

Toinen tulevaisuuden skenaario on varsin luonnollinen kehityskaari monelle suuryritykselle. Kuin huomaamatta yritys on laajentunut monelle, usein liian monelle, sektorille. HP ja Microsoft ovat esimerkkejä jokaiselle jotakin-tavarataloista, joissa tehdään monenmoista mustekaseteista vaativiin yritysjärjestelmiin asti. Autoteollisuudessa Ford on samantyyppinen yhtiö, jolla on valikoimaa pikkuruisista city-autoista suuriin rekkoihin. Tämäkin skenaario on epätodennäköinen Nokian tulevaisuudelle, koska yhtiö on itse todistanut kuinka fokusointi rajattuun liiketoimintaan kannattaa.

Kolmas Nokia-skenaario ottaa mallioppilaaksi Internet-yhtiö Googlen. Hieman samaan tapaan kun Nokia oli voimakas suunnannäyttäjä matkapuhelinten ja verkkoteknologian kehitykselle 1990-luvulla, Google on ollut vahva Internet-palveluiden innovoija 2000-luvulla. Googlella on niin paljon innovointivoimaa, että se saa loppuun kalutun sähköpostinkin kehitettyä kiinnostavaksi ja entistä paremmaksi palveluksi. Googlella on rohkeutta tehdä asioita toisin, pitkäjänteisesti, uskoen innovaatioiden jonain päivänä realisoituvan tulovirraksi. Sähköauto voisi olla automaailman vastine Googlelle. Nokian on erittäin vaikea, jollei mahdoton enää valita tällaista strategiaa. Joka kvarttaali on tehtävä positiivista tulosta jotta sijoittajat saavat osinkonsa. Tämäkin on siis epätodennäköinen skenaario.

Neljäs tulevaisuuden skenaario on kaikista todennäköisin Nokialle. Suomalaisten ylpeydestä tulee yhtä tylsän harmaa brändi kuin Toyotasta. Kuinka ollakaan, Toyota on Brandz Top 100 listalla 14. heti Nokian jälkeen. Kumpikin yritys tekee laadukkaita tuotteita ihmisille jotka haluavat luotettavuutta ja samaa kuin kaikilla muillakin. Ne eivät ole maailman seksikkäimpiä brändejä, joita edelläkävijät ja mielipidevaikuttajat fanittaisivat, vaan arkipäiväisiä brändejä tavallisille ihmisille. Intohimoja herättäneet Nokia-tuotteet ovat harvassa. Uusi N97 on sellainen, samoin kuin parin vuoden takainen N95. Nokia-design on jo vuosia ollut muovista mustaa ja harmaata, josta on vaikea olla muuta mieltä kuin että se on melkoisen yhdentekevää.

Hyvä puoli harmaan brändin kannalta on, että maailmassa on miljardeja ihmisiä, jotka ratkaisevalla ostopäätöksen hetkellä kuitenkin valitsevat sen tutun ja turvallisen Nokian tai Toyotan.

Lisää tietoa Menestyksen hinta – Nokian matkapuhelinten tarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hullujen sammakoiden maailmassa löytyy täältä.

Tällaisen pulman edessä oli Nokian Reijo Paajanen 1990-luvun alkupuolella kun Pekka Ala-Pietilä valtuutti hänet luomaan mobiililaitteen yrityskäyttäjille. Ensisijainen tavoite ei ollut tehdä uutta puhelinta, vaan laite jolla pääsisi yrityksen IT-palveluihin kiinni ja voisi viestiä usealla eri tavalla. Vaihtoehtoina olivat esimerkiksi telefax (kuka muistaa vielä), tekstiviesti, sähköposti ja nettiselain.

Nokia Communicator 9000 Eduskunnan kokoelmista

Internet oli laitteen suunnittelun aikaan vielä tutkijoiden käyttämä tekninen viritys. Netscapen pörssilistautuminen vuonna 1995 oli vasta se käännekohta, joka Webin toi kaikelle kansalle. Joka tapauksessa, mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen vuonna 1996 Nokia esitteli Cebit-messuilla palkintoja keränneen Communicator 9000-tuotteen, josta alkoi aina näihin päiviin asti kehitetty tuotesarja.

Paitsi että Communicatorin tekijät joutuivat miettimään minkälainen kokonaan uuden tyyppisen laitteen tulisi olla, he joutuivat tekemisiin teknologian kanssa, jota ei juurikaan kaupallisesti vielä ollut käytetty. Kyse oli datan, kuten sähköpostin, siirtämisestä GSM-verkossa. Tiimi päätti tehdä jopa toisen tuotteen opetellakseen teknologian. Se oli GSM-datamodemi, jolla esimerkiksi kannettavan tietokoneen pystyi liittämään mobiiliverkon kautta yrityksen tietojärjestelmiin.

Syy siihen miksi Communicatorin perusideasta tuli niin kestävä, oli kuitenkin oikeasti käytettävän testikonseptin luonti. Paajasen tiimi kasasi laitekokoonpanon, jota oikea kohderyhmä saattoi kokeilla ennen lopullisen tuotteen tekemistä. He kokosivat HP 200LX-kämmentietokoneen ympärille laitteiston, joka koostui Nokia 2110-puhelimesta, datamodemista ja kaapelista joka yhdisti laitteet. Lentokentillä ja muualla tehdyt testit vakuutti tiimin, että kaikki puhelimen, tietokoneen ja langattoman viestilaitteen toiminnot oli saatava samaan pakettiin, josta ei tarvitse roikottaa yhtään kaapelin pätkää eikä modemin tynkää.

HP 200LX Photo by HP Palm Top Paper

Communicator-laitteen suunnittelun aikaan kosketusnäyttö teki tosissaan tuloa kannettaviin laitteisiin. Koska Communicator oli tarkoitettu viestintää ja muistiinpanoja varten, fyysisestä näppäimistöstä pidettiin kiinni. Esimerkiksi Apple Newton floppasi pahasti, mutta PalmPilot onnistui tekemään käytettävän kosketusnäytön ja ennen kaikkea, sen vaatimat ohjelmistot. Vasta yli kymmenen vuotta myöhemmin Apple onnistui käynnistämään kosketusnäyttöhuuman iPhone-puhelimella.

Koko Communicatorin syntytarina Reijo Paajasen kertomana löytyy Menestyksen hinta-kirjasta. Tänä päivänä Paajanen vaikuttaa toimitusjohtajana Tivit Oy:ssä.