Oma MobileMonday-puheenvuoroni käsitteli Ovi-palvelun merkitystä Nokian tulevaisuudelle. Uusien palveluiden julkistamis- ja arviointitohinassa saattaa helposti unohtua, että Nokia on tarjonnut (tai ainakin yrittänyt tarjota) kuluttajille online-palveluita jo 10 vuotta.

Ovi on Nokian Internet-palvelu, jota tarjotaan suoraan kuluttajille. Palveluita on tällä hetkellä 9: Kalenteri, Kontaktit, Koti-PC:n tiedostojen etäkäyttö, Pelit, Sähköposti, Kartat ja navigointi, Musiikki, Kuva- ja videoalbumit ja Download-kauppa. Moni palvelu on ilmainen, mutta joistakin Nokia perii maksua. Ne ovat käytettävissä sekä PC:llä että Nokian puhelimilla.

Vuosina 2006-2008 Nokia käytti runsaasti käteistä ostaessaan yrityksiä, joilla oli sopivia palveluita Ovi-brändättäväksi. Suurin ostos oli 8 miljardia dollaria maksanut Navteq karttayhtiö. Muut investoinnit ovat olleet huomattavasti pienempiä, kuten Twango, Gate5, Plazes ja Avvenu. Joka tapauksessa, kun sisäinen resurssien käyttö lasketaan mukaan, Ovi on Nokia suurimpia investointeja.

Nokia ei ole ensimmäistä kertaa tunkemassa kuluttajille suunnattujen palveluiden markkinoille. Jo vuonna 2000 maailma pääsi nauttimaan Club Nokian soittoäänistä ja taustakuvista. Tämä herätti kuitenkin niin voimakkaan vastareaktion Nokian suurissa operaattoriasiakkaissa, että Club Nokia oli nopeasti positioitava uudelleen kanta-asiakas ja tukiohjelmaksi. N-Gage-pelilaitteen myötä Nokia hankki Sega.com palvelun, jonka online-osuus unohtui pian. 2006 perustettiin kuitenkin N-Gage Arena pelejä ja pelaajia varten. Ovi julkaistiin vuotta myöhemmin.

Tällä kertaa Kallasvuo varmisti suurten operaattoriasiakkaiden hyväksynnän kehittämällä yhteistyötä Ovi-palvelun ja asiakkaiden omien palveluiden kanssa. Usein yhteistyö oli kuitenkin sitä, että tarpeeksi suuri operaattori vaati Nokiaa tekemään räätälöityjä puhelimia vastineeksi siitä että käyttäjät päästetään Ovi-palveluun.

Tuore uutuus Ovi Store on lanseerattu uutena ja ihmeellisenä palveluna, josta saa ladata sovelluksia ja soittoääniä puhelimeen. Voi olla, että se jonkun mielestä on ihmeellinen, mutta Nokia on tarjonnut vastaavaa palvelua netissä ainakin vuodesta 2003 lähtien. Softwaremarket.com-kaupasta saa vieläkin ostaa Nokia-kännykkään vaikka minkälaisia sovelluksia ja myös hupijuttuja.

Vaan harva kännykänkäyttäjä Ovia edeltäneistä palveluista tietää yhtään mitään kun tekijöillä ei ole ollut ylimmän johdon tukea niiden kehittämiseen ja – ennen kaikkea – markkinointiin. Nyt kysymys kuuluukin, miksi Ovi sitten olisi niin tärkeä Nokialle, jos aikaisemmat viritykset eivät sitä olleet?

Miksi Ovi on niin tärkeä Nokialle?

Vastaus piilee Toyotassa. Koska Nokia on hakeutunut luotettavaksi, mutta harmaan tylsäksi brändiksi, jonka tärkein kilpailukeino on kustannustehokkuus, on syytä miettiä mitä tulevaisuus sellaiselle yritykselle on.

Joko brändi menee määrätietoisesti yhä pidemmälle samaa tietä, tai se etsii jotain uutta täydentämään nykyistä ydinliiketoimintaansa. Jos Nokia sukeltaa syvemmälle nykytiellään, tulevaisuus voi näyttää Philipsiltä. Siis markettibrändi, jonka tuotteita myydään Philipsin hehkulamppujen vieressä. Toinen vaihtoehto on killpailla Googlen ja Microsoftin kanssa Internet-palveluista, jotka on kiinteästi integroitu matkapuhelimiin. Se, joka kehittää kuluttajia eniten houkuttavat nettipalvelut, määrää missä puhelimissa ne toimivat parhaiten. Nokian etuna on siis pitää mahdollisimman suuri määräysvalta myös Internet-palveluissa. Toki palveluista voi yrittää saada myös liikevaihtoa, mutta huonojen tai olemattomien nettipalveluiden takia Nokia ei halua menettää markkinoita Android-puhelimille, Windows Mobile-älypuhelimille, iPhonelle tai Blackberrylle.

Ovi ei voi epäonnistua

Nokia on siis investoinut biljoonia euroja out-of-pocket rahaa Ovi-palvelujen kehittämiseen ja kiinnittänyt tuhansia työvuosia omia resurssejaan suunnitteluun, markkinointiin ja hallintaan. Lisäksi ylin johto Kallasvuo etunenässä on henkilökohtaisesti käynyt vakuuttamassa suurimmat operaattoriasiakkaat Ovi-palvelun erinomaisuudesta.

Ovi-palvelulla on edellytykset onnistua, mutta johdon on oltava kärsivällinen. Ohjelmisto- ja palveluliiketoiminta vie vuosia ennen kuin tulosta syntyy. Ovi pitäisi saada USA:n markkinalle kohtuullisen näkyvään asemaan, jotta sen globaali uskottavuus ja medianäkyvyys olisi taattu. Comes with Music-tapaisia innovaatioita pitää tulla lisää asiakkaiden houkuttelemiseksi Nokian uusiin palveluihin.

Ylimmän johdon kannalta katsottuna Ovi ei voi epäonnistua. Nokialla on rahaa pankissa. Lisää tulee joka päivä. Resursseja on käytännössä rajattomasti. Lisää resursseja Ovin kehittämiseen on mahdollisuus laittaa ihan niin paljon kuin tarvitaan.

Mikään selitys ei auta jos Ovi epäonnistuu. Tällaisten investointien ja sitoutumisen jälkeen Nokian johdolla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kun saada Ovi menestymään.

Kaikki puheen aikana näyttämäni kuvat löytyvät täältä.

Toinen syy omaan Nokia-kirjoitteluuni on, että aihe pyöri jatkuvasti mielessä. Yhtiö on yhdistävänä teemana nyt valmiiksi saadussa kirjassa Menestyksen hinta-Nokian matkapuhelinten tarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hullujen sammakoiden maailmassa. Kirjassa kerrotaan tarinoita mobiili-ja Internet-liiketoimintojen mielenkiintoisesta maailmasta henkilöiden, tuotteiden ja liiketoimien kautta.

Pari esimerkkiä kirjan tarinoista ovat soittoäänet ja langaton Internet. Suomalaiset ovat jättäneet melkoisen jäljen teknologiateollisuteen myös Nokian ulkopuolella. Soittoääniä ei ehkä olisi olemassa, jollei Vesku Paananen olisi kehittänyt niille liiketoimintamallia. Koko kansa heräsi viimeistään silloin mobiili- ja Internet-maailmaan kun Mato Valtonen perusti yrityksen, jonka toimintaa tultiin ihmettelemään Yhdysvaltain valtamediaa myöten.

Nokialaisia pioneereja, joiden tarinat kirjassa kerrotaan, ovat esimerkiksi Reijo Paajanen, jonka tiimi kehitti Communicator-älypuhelimen. He olivat niin paljon aikaansa edellä, että vasta vuosia myöhemmin RIM Blackberry sai heidän tuotteen ominaisuuksissa kiinni. Udo Szabo puolestaan suunnittelee Nokian uutta Ovi-palvelua, jonka varaan yhtiö laskee paljon tulevaisuuden toiveita.

Jokainen joka on viime vuosina käynyt USA:ssa on varmaan huomannut, että Nokia ei ole kovin yleinen puhelin koko maassa. 10 vuotta sitten se oli vielä markkinajohtaja. Oliko Nokia silloin yhden hitin ihme? Voiko sama tapahtua Intiassa, jossa Nokia nyt on paikoin synonyymi matkapuhelimen kanssa?

Tarinoiden kautta saa kuvan siitä mikä Nokian liikkeissä ja tuotteissa on toiminut ja mikä ei. Menestyksen salaisuuden avaimet toistuvat onnistuneissa hankkeissa kerta toisensa jälkeen, aivan kuten menestyksen hinta yhtä vääjäämättömästi ahdistaa kerta toisensa jälkeen määrättyjä sidosryhmiä.

Menestyksen hinta-kirjan sisällysluettelo on katsottavissa täällä.