Hieman sorminäppäryyttä joidenkin projektien tekeminen vaati myös lukijalta (kuten oman TV:n katseluun netin kautta), mutta ei sentään insinöörin tutkintoa.

Nyt parin vuoden jälkeen kun kirjan sisältöä katselee, niin huomio kiinnittyy siihen, että GPS-navigoinnista ei puhuta mitään. GPS-paikannusteknologia on siis todella nopeasti ilmestynyt sekä puhelimiin että tietysti autoihin. Puhelimissa GPS:ää voi käyttää reitin löytämisen lisäksi valokuvien sijainnin merkitsemiseen. Jokainen kännykällä otettu kuva saa maantieteelliset koordinaatit ja kun kuvan tallentaa nettiin esimerkiksi Flickr-palveluun, se osaa sijoittaa sen kartalla oikeaan paikkaan.

Viestien lähettäminen ja kuvat, videot ja musiikki lienevät vielä niitä yleisimpiä asioita mitä puhelimilla tehdään. Ne kirjassa sentään käsiteltiin aika kattavasti.

Mitä puhelimilla sitten seuraavaksi tehdään puhumisen lisäksi?

Facebook, Twitter ja muut verkottumispalvelut ovat jo käytettävissä myös puhelimissa, mutta niiden käyttö monipuolistuu ja yleistyy. Netin kautta katsottavien TV-ohjelmien suosioon uskon jatkossa myös.

Se suuri juttu tulee seuraavina vuosina kuitenkin olemaan ilmaiset ja erittäin edulliset puhelut. Skype, Truphone, Fring, Google Talk ja monta muuta palvelua on jo saatavilla suorituskykyisiin älypuhelimiin. Niillä voi soittaa ilmaiseksi esimerkiksi Skype-kännykästä toiseen Skype-kännykkään. Puhe menee dataliikenteenä, joten kiinteähintainen 3G-yhteys tai WLAN-yhteys tarvitaan. Lankapuhelimiin ja kännykkänumeroihin voi soittaa toiselle puolelle maailmaa lähes paikallispuhelun hinnalla.

Nokia uskalsi jo hämmentää asiakkaitaan kertomalla, että tulossa oleva N97 huippumalli sisältää Skypen. Siihen suuren brittioperaattorit perinteensä mukaisesti sanoivat ei, he eivät sitten sellaista vekotinta myy.

Joka tapauksessa, nyt kirjan vinkkeihin voi tutustua lataamalla omalle koneelle sen ensimmäisen luvun “Take better pictures with your camera phone“.

Puhelinbrändeistä enää HTC, Samsung ja Sony Ericsson vaivautuivat paikalle. Samoin TV-valmistajista oli enää kaksi tai kolme esillä. Tietokone-lehden luentonurkkauksessa toimittaja heitti niin hyvän lomavalokuvien katseludemon Sonyn Playstationilla, joka oli kytketty TV-monitoriin, että omakin, viimeksi 80-luvulla Leisure Suit Larrya pelannut käsi hapuili jo lompakkoa.

Ei se ihan noin mene.

Pelikonsolit eivät kerta kaikkiaan olohuoneeseen tule jäämään. Ne voivat kyllä vierailla siellä. Nintendo Wiillä perhe voi pelata tennistä tai vetää toisiaan lättyyn nyrkkeilypelissä, mutta sen jälkeen laite siirretään  muualle. Salkkareita tai formuloita perheen päättäjät tuskin jättävät väliin.

Tietokone se olohuoneen TV tulee olemaan, mutta minkälainen? Ehkä se on pieni palvelin, jossa on irrallinen LCD tai OLED näyttö, tai sitten se on digiboksilla ja kovalevyllä varustettu TV, joita mustat pörssit ja expertit juuri nyt mielellään myyvät.

HP TouchSmart

Tai sitten olohuoneeseen aikanaan ilmestyy laite, jota HP esitteli messuilla. HP TouchSmart on tietokone, jossa kaikki on saatu mahtumaan näyttö-yksikköön. Kosketusnäyttöä tökitään kun Windows Vista PC:ltä halutaan TV-kuvaa tai nettisurffausta. HP:n esittelijä piti parhaana paikkana laitteelle keittiötä. Vanhemmat voivat aamulla jättää ääniviestin lapsille mistä välipala löytyy. Koulusta palanut lapsi sitten vaan napauttaa ääniviesti-kuvaketta ruudulla ja kuulee äidin ohjeet.

Erinomainen sovellus. Myyty ainakin minulle. Mutta jos sitä yrittää myydä suurimmalle osalle kuluttajamarkkinoista, sitä ei kannata kutsua tietokoneeksi. Eikä pelilaitteeksi. Vaan keittiökonsoliksi.