Kirja ‘Hyvästi media – Tervetuloa digitaalisen sisällön, Internetin ja medialaitteiden muovaaman kulttuurin ja liiketoiminnan aikakaudelle’ kertoo median menneisyyden, analysoi sen nykytilan ja löytää tulevaisuuteen johtavat trendit.

Elämme niin valtavan muutoksen alkuhetkiä median historiassa, että sen laajuuden hahmottaminen on vaativaa. Tosiasia on, että teknologian kehitys on mahdollistanut median murroksen, joka puolestaan aiheuttaa siihen liittyvien tapojen ja liiketoiminnan uudelleensyntymisen. Kyse ei enää ole siitä muuttuuko media digitaaliseksi, vaan siitä, miten nopeasti näin käy. Varmaa myös on, että murroksen vaikutukset ulottuvat omaan arkielämäämme, kulttuuriin, liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan.

Hyvästi media -kirjassa analysoidaan suomalaisten ja kansainvälisten media-alan vaikuttajien ja asiantuntijoiden kanssa sekä tutkimusten ja tilastojen avulla median murrosta. Meneillään oleva käännekohta ei suinkaan ole ensimmäinen median historiassa. Jokainen kirjassa käsitelty viestintäväline – elokuvat, kirjallisuus, lehdistö, musiikki, radio ja televisio – ovat olemassaolonsa aikana kohdanneet epäjatkuvuuskohtia, jotka ovat ohjanneet niiden kehitystä. Katsaus kunkin median historiaan paljastaa niiden ikuisen kamppailun yleisöstä maailman ympärillä jatkuvasti muuttuessa.

Historiasta ei median tulevaisuutta voi ennustaa, mutta megatrendejä on jo mahdollista tunnistaa. Muutosprosessin keskiössä tulee viestintävälineen sijaan olemaan digitaalisen sisällön, Internetin ja medialaitteen kolmiyhteys. Fyysisten mediatuotteiden sijaan digitaaliset sisältötuotteet jaellaan jatkossa suoraan asiakkaiden medialaitteisiin,
kuten Internetiin kytkettyihin televisiovastaanottimiin, tietokoneisiin, tablet-laitteisiin ja matkapuhelimiin.

Yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan asenteesta riippuen digitaalinen media on uhka tai mahdollisuus. Nettisukupolvi ja suuret ikäluokat hyödyntävät modernia mediaa hyvin eri tavoin, mutta yrityksille asenne on elämän ja kuoleman kysymys. Juuri nyt uudet yritykset ja muilta toimialoilta tulevat suuryhtiöt valtaavat mediamarkkinoita perinteisten toimijoiden nenän edestä.

Lataa ilmainen näyte Hyvästi media -kirjasta täältä.

Antiikin Kreikan ja tämän päivän väliin mahtuu kuitenkin melkoinen pala Euroopan historiaa. Euroopan eri osien kulttuuri on aina ollut lujasti sidoksissa koko mantereen tapahtumiin ja kehitykseen. E-kirja Eurooppalaisen kulttuurin käännekohtia kertoo tiiviissä paketissa Euroopan kulttuurin keskeiset vaiheet antiikista nykypäivään.

Katso kirjan esittelyvideo:

Lisää tietoa kirjasta ja ilmaisen näytteen lataus tältä sivulta.

Kirjan sisältö:
1. Antiikin aika
2. Keskiajan yhtenäiskulttuuri
3. Uuden ajan murros
4. Itsevaltius, barokki ja rokokoo
5. Valistuksen ja vallankumousten aikakausi
6. Suurten aatteiden vuosisata
7. Nykyaika – kulttuurin pirstoutuminen

Mitkä näistä kirjoista ovat jääneet parhaiten mieleen? Hyvät tarinat. Tästä syystä valitsin Nokia-kirjani Menestyksen hinta lähestymistavaksi tarinat tuotteista, bisneksistä ja markkinoista.

Samasta syystä esimerkiksi Michael Lewisin tarinat hyvin ja huonosti käyttäytyvistä yrityksistä ja niiden johtajista jaksavat kiinnostaa yhä uudelleen.

Yrityksistä ja yrittäjistä kertovissa kirjoissa on se mielenkiintoinen puoli, että jokaisella yrityksellä ja yrittäjällä on tarinansa. Onko yrityksen historiikki hohdokas vai vähemmän hohdokas riippuu tarinan vastaanottajan mielipiteestä, mutta yrityksen ja yrittäjän tarina dokumentoi aina aikaansa ja sen liiketoiminnan historiaa missä yritys on ollut mukana.

Digitaalinen media muuttaa monta asiaa myös kirjallisuudessa. Sen lisäksi, että kirjan voi julkaista paperille painettuna ja jaella lukijoille kirjakauppojen kautta, e-kirjana julkaistua kirjaa on helppo jaella verkkokauppojen ja nettisivujen kautta.

Monta yritystarinaa lukeneena voin todeta, että ei ole olemassa hyvää tai huonoaa historiikkia – on vain mielenkiintoinen ja vähemmän mielenkiintoinen tapa kertoa tarina.

Lisää tietoa yrityskirjojen tekemisestä ja jakelusta e-kirjoina löydät täältä.

Katso videolta Apple iPad 2:n myynnin alkamisen aiheuttama hulina Lontoossa:

Harva brändi pystyy tällaisen fani-ilmiön luomiseen, jossa normaalit aikuiset ihmiset käyttävät työaikaansa ja vapaa-aikaansa jonossa seisomiseen saadakseen uusimman tuotteen mahdollisimman pian itselleen.

Tuotteen voi tilata verkosta tai sen voi tulla hakemaan seuraavana päivänä kaupasta, mutta jokin ihmisiä vetää kokemaan brändin menestystä yhdessä. Jotain yhteisöllistä tällaisessa ihmisten itsensä luomassa tapahtumassa on.

2010-luvulla eletään hyvin voimakasta media muutoksen aikaa kun digitaalinen teknologia tunkeutuu niin yrityksiin, yhteiskuntaan kuin ihmisten elämäänkin. Mikään, ei edes perinteinen media ole turvassa muutokselta. Katso video mitä näkökulmia keskustelijat tärkeimmästä mediasta löysivät:

Keskustelijat ovat vasemmalta Risto Valtonen Piksu Mediasta, Ari Hakkarainen Klaava.fi:stä ja Kai Nyman Piksu Mediasta.

Keskustelemassa Kai Nyman Piksu.net-talousjulkaisusta ja Ari Hakkarainen Klaava.fi:stä. Joitakin keskustelussa mainittuja palveluita, jotka luovat uusia tapoja käyttää digitaalisia sisältöjä ovat: TVkaista, Elisa Viihde, Voddler, Spotify.

Mediatrendeistä lisää tässä artikkelissa.

Näinhän ei tietenkään ole. Netti on ihan yhtä vähän virtuaalinen kuin puhelinsoitto. Puhelimeen vastaa joku ihminen jonka tuntee henkilökohtaisesti tai ei tunne henkilökohtaisesti, mutta ihan oikea ihminen useimmiten vastaa. Niin netissäkin. Ihmiset sinne viestejä kirjoittavat, eivät virtuaaliset ihmiset.

From ystavayrittajat-tampere

Yrittäjät ovat aktiivisia toimijoita sosiaalisen median palveluissa, kuten Facebook ja Twitter. Aktiivisuus ei jää enää nettiin, sillä sosiaalisessa mediassa syntynyt vapaamuotoinen Ystäväyrittäjät-toiminta on jalkautunut yhteisiin tapaamisiin.

From ystavayrittajat-tampere

Tampereella järjestettiin 17.9.2010 Ystäväyrittäjät-tapahtuma, johon osallistui perjantai-iltana ja yönä noin 40-50 aktiivia. Tamperelainen Poikkeama järjesti tilaisuuden ja kokosi agendan. Illan osuus oli paitsi verkottumista, myös tiukkaa työtä workshopien muodossa. Workshopin ansiosta pääsimme tutustumaan toisiimme paremmin kuin pelkkä käyntikorttien vaihto tai hissipuheiden esittäminen sallisi.

Lisää kuvia löytyy täältä.

Videolla vasemmalta oikealle Kai Nyman Piksu.netistä, Juhani Anjala Painonet.fi:stä ja Ari Hakkarainen. Videon tuotanto Ville Lindfors Originaali Oy. Video tuotettu Klaava.fi kulttuurijulkaisulle.

Sosiaalisella medialla tarkoitetaan yleensä nettipalveluita, kuten Facebook, Twitter, IRC-Galleria-palveluita ja erilaisia keskustelusivustoja. Niiden vaikutus ulottuu kuitenkin jo kauas netin ulkopuolelle – talouteen, kulttuuriin, työhön ja koko yhteiskuntaan.

Viime aikoina sosiaalisen median kriitikot ovat väittäneet, että koko ilmiö on paljon melua tyhjästä, joka vain lietsoo ihmisiä viharyhmiin, kun taas uusi tutkimus kertoo sosiaalisen median vähentävän itsemurhia ja lisäävän yhteisöllisyyttä.

Taustatietoa:

Kännykät ja netti auttavat vähentämään itsemurhia:

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/03/kannykat_ja_netti_auttaneet_vahentamaan_itsemurhia_1544590.html

Sosiaalinen media (some) innostaa, mutta liika on liika:

http://outilammi.blogspot.com/2010/03/ei-kevatvasymysta-vaan-some-vasymysta.html

Viharyhmien kasvusta Yhdysvalloissa (englanniksi):

http://bits.blogs.nytimes.com/2010/03/16/online-hate-sites-grow-with-social-networks/?partner=rss&emc=rss

Niinpä. Viihdettä, kulttuuria ja tietoa kaipaavalla yleisöllä ei ole asiat koskaan olleet näin hyvin. Madonna käy keikalla Suomessa – täysin utopistinen ajatus parikymmentä vuotta sitten. Valtava kokoelma Picasson teoksia on esillä Ateneumissa – ei heti tule mieleen vastaavaa. Internet on vapauttanut tiedon ja taiteen maantieteellisistä kahleista – ennen saattoi vain toivoa, että kirjastosta löytyisi haluttu tieto.

Ei ole helppoa mediayhtiönkään herätä todellisuuteen, jolloin tietoverkot siirtävät minkä tahansa sisällön kenelle tahansa, minne päin maailmaa tahansa, ja vielä kohtuullisessa ajassa. Onko vastaanottaja maksanut sisällöstä ja tapahtuuko sisällön siirto lakien mukaan on toinen juttu. Fakta on, että liiketoiminta ei ole pysynyt kehityksessä mukana. Epätoivoisena yrityksenä suuret viihdeyhtiöt painostavat hallituksia sulkemaan sivustoja, kuten Pirate Bayn Ruotsissa ja haastamaan oikeuteen teini-ikäisiä musiikkifaneja eri puolilla maailmaa.

Mitä nopeammin sanomme hyvästit kulttuurin ja viihteen tuotepaketeille, joiden takia hakataan metsiä, jalostetaan öljyä, käytetään myrkyllisiä kemikaaleja ja lennätetään laatikoita rahtitiloissa ympäri maailmaa, sitä nopeammin yhtiöt ja artistit voivat keskittyä olennaiseen – sisällön tekemiseen.

Muusikon, kirjailijan, näyttelijän, säveltäjän, ohjaajan, laulajan, kuvaajan, tanssijan ja toimittajan työn ydin on luoda uutta viihdettä, taidetta tai tietoa – sisältöä. Alan yritysten liiketoiminnan ydin on luoda markkinoinnin vaatimat prosessit ja rahoittamalla ne varmistaa teosten saatavuus.

Mikä ihme siinä pahvinpalassa, paperiläpyskässä, tai muovikuoressa on niin ihmeellistä, että väkisin on tungettava kulttuurin ja informaatiotuotannon sisällöt fyysisiin paketteihin? Ei mikään muu kuin tottumuksen voima.

Maailma on jo muuttunut eikä takaisin ole menemistä. Jäljelle jää kaksi tapaa, joilla yleisö tulee vastaanottamaan kulttuuri- ja tietosisältöjä: elävä esitys ja tietoverkko.

Sisällöntekijät keskittyvät tekemään seuraavaa teostaan tai esitystään. He tuovat sen yleisölle elävässä esityksessä tai tietoverkon välityksellä. Mediayhtiö voi olla mukana tai katsella vierestä. Yleisöä kiinnostaa kuitenkin se kaikkien luovien teosten ydin – sisältö. Ei väline. Mutta emme ole siellä vielä, vaan siirtymätilassa vanhasta uuteen.

Siksi Klaava.fi.

Klaava keskittyy sisältöön ja sisällön tekijöihin riippumatta siitä missä mediassa teos tai esitys on tarjolla. Klaava.fi:ssä lukijat ja toimitus kertovat ja keskustelevat kulttuurista: elokuvista, kirjoista, kuva- ja videotaiteesta, lehdistä, musiikista, netistä, radiosta, teatterista ja TV:stä.

Elokuvat

Milloin viimeksi kävit elokuvateatterissa? Miksi? Kävitkö siksi, että iso kuva ja hyvä äänentoisto loivat haluamasi elämyksen? Suuret laajakuvanäytöt ja kelvollinen äänentoisto on jo peruselektroniikkaa, johon suurin osa elokuvaharrastajista investoi sitä mukaa kun laitteita uusitaan.

Kynnys lähteä elokuvateatteriin on pian liian suuri. On helpompaa, nopeampaa, edullisempaa ja mukavampaa nauttia elokuvista kotona tai kaverin luona. Leffa-arviot, teoksen plussat ja miinukset käydään läpi netissä ammattilaisten ja harrastajien keskusteluissa. Tehdään tyhjistä elokuvateattereista konserttihalleja ja teatterinäyttämöitä!

Kirjat

Vaikka olen itsekin paperille painettuja kirjoja tehnyt, olen kuitenkin sitä mieltä, että ei kirja muutu yhtään huonommaksi tai vaikeammaksi jos sen lukee lukulaitteen tai tietokoneen ruudulta. Päinvastoin, omaatuntoa hivelee ajatus kaatamatta jääneistä puista, jotka edelleen kasvavat ja puhdistavat ilmaa metsässä.

Kuva & Video

Digitaalinen kamera on aiheuttanut valokuvauksessa uuden vallankumouksen. Kuvia otetaan ja elämää dokumentoidaan aivan eri tahtiin kuin ennen. Ammattilaisetkin ovat, tosin pidemmän empimiskauden jälkeen, innokkaita digikameroiden käyttäjiä.

Digitaalinen kuva ja video on mahdollistanut monipuolisemmat mahdollisuudet niin harrastajille kuin ammattilaisillekin tuottaa uudenlaista kuvataidetta. Voimme hyvin unohtaa myrkyllisen kemiallisen prosessin kautta syntyvät paperikuvat, jotka haalistuneine väreineen meitä vanhoissa albumeissa katsovat.

Koska netissä voi näyttää mistä on kyse kuva tai videoteoksessa, on keskustelukin antoisampaa.

Lehdet

Moni lukee jostain syystä eilisen uutisia päivän sanomalehdestä. Moni jopa maksaa siitä suuren summan rahaa kustantajalle, joka hukkaa paperia, kemikaaleja ja mustetta valtavat määrät joka päivä painaessaan vanhoja uutisia paperille. Netissä, radiossa ja TV:ssä uutiset olivat esillä jo silloin kun asiat tapahtuivat.

Aikakausilehdillä on erilainen tehtävä. Ne voivat olla kuvakirjoja, taustatutkimusta, reportaaseja, analyysejä tekeviä julkaisuja joiden graafinen ulkoasu on oma taiteenalansa.

Musiikki

Kuten suomalaisetkin ovat huomanneet, maailman suurimmat viihdetähdet käyvät nykyään myös Suomessa konsertoimassa. Elävä musiikki on aina kokemus, jota ei mikään äänite korvaa.

Toisaalta, nykytekniikka tuo suosikkiartistien uudet teokset heti kaikkien saataville. Enää ei tarvitse odotella levy-yhtiöiden hämärää peliä markkina-alueilla ja hinnoittelulla, vaan haluamansa musiikin löytää nopeasti netistä. Sieltä löytää myös sen toisen ihmisen, joka sattuu pitämään samasta jodlaajasta.Tiedonvaihto voi alkaa.

Netti

Nettiin siirtyy sisältöä muista medioista hallitusti ja hallitsematta yksinkertaiseksi siksi, koska fanit haluavat muidenkin nauttivan omista suosikeistaan. Uusia kuva-, video- ja ääniteoksia syntyy netin avulla, jossa on mahdollista yhdistää paitsi tekijäresursseja, myös eri tekniikoita.

Radio

Kun radio ylestyi, levy-yhtiöt vastustivat sitä koska ajattelivat sen tappavan levymyynnin. Kun televisio yleistyi, radio vastusti TV:tä, koska olivat varmoja sen tappavan radion.

Hohhoijaa. Sama huoli eri paketissa, eri medioissa. Netissä radio-ohjelmia kutsutaan usein podcast- tai netcast-ohjelmiksi, mutta radio-ohjelmista niissä on kyse. Radioasemat olivat nopeita ymmärtämään, että Internet tarjoaa lisää mahdollisuuksia eikä suinkaan vähennä mahdollisuuksia. Monet asemat lähettävätkin ohjelmiaan myös netin kautta tai pelkästään netin kautta.

Teatteri

Näytelmä, ooppera, tai baletti on parhaimmillaan paikan päällä koettuna, elävänä esityksenä. Elävää kontaktia esiintyjien ja yleisön välillä ei mikään bittivirta korvaa. Keskustelua ja kritiikkiä esitykset herättävät aina.

TV

Digi-TV:n tulon myötä TV voi olla lähes missä tahansa elektronisessa laitteessa, vaikka sitä kodin suurinta tietokoneruutua ehkä jatkossakin nimitetään TV:ksi. TV-yhtiöiden huoli onkin, miksi yleisö myös tulevaisuudessa katsoisi TV:tä kun kaikki kuitenkin löytyy netistä. Aivan. Kaikki, paitsi live-lähetykset, jotka ladataan nettiin pienellä viiveellä.

TV-yhtiöillä on kuitenkin arvokas ominaisuus hallussaan, koska ne pystyvät lähettämään live-tapahtumista lähetystä riippumatta vastaanottajien määrästä. Keskustelu TV-ohjelmista on kuitenkin jo netissä.

No niin, yleisöä kuitenkin kiinnostaa se elämän mielenkiintoisempi puoli: taide, viihde, kulttuuri – sisältö ja sen tekijät. Sitä Klaava on. Klaavan sisältöä voi lukea jokainen joka sivuille itsensä klikkaa. Keskustelemaan, suosittelemaan ja arvioimaan pääsee kun rekisteröi itselleen tunnuksen.

Charlene Lin ja Josh Bernoffin kirjoittamasta Groundswell-kirjasta on muodostumassa sosiaalisen median perusteos. Kun he keräsivät materiaalia, kumpikin työskenteli Forresterin tutkimus- ja konsultointiyhtiössä josta he pääsivät käsiksi laajaan tutkimusaineistoon ympäri maailmaa. Suomesta ei aineistoa ole, mutta Ruotsi ja suuremmat eurooppalaiset maat ovat edustettuina.

Kulttuurien erilainen käytös online-mediassa onkin kirjan mielenkiintoisimpia asioita. Esimerkiksi blogeja lukee 52% ja kommentoi 20% japanilaisista, mutta vain 10% saksalaisista lukee ja 4% kommentoi blogeja. Ehkä suomalaiset asettuvat johonkin näiden välimaastoon?

Arvokkain tieto jokaiselle nettijulkaisun tekijälle, bloggaajalle ja twittaajalle on ehkä nettiyleisön segmentointimalli, joka perustuu käyttäjien kategoriointiin heidän todellisen nettiaktiiviteetin suhteen. Groundswellin seitsemän segmenttiä ovat seuraavat (yksi ihminen voi kuulua moneen segmenttiin).

Creators – Uuden sisällön luojia on noin 10-18% Internetin käyttäjistä. Vaihteluväli johtuu kulttuurieroista eri puolilla maailmaa. Nämä nettiaktiivit kirjoittavat esimerkiksi blogia ja tallentavat videoita ja kuvia muiden katseltavaksi.

Critics – He ovat innokkaita kommentoijia, forumeille kirjoittajia ja tuotteiden ja palveluiden arvioijia. Kriitikkoja on noin 20-36% netin käyttäjistä.

Collectors – Kerääjiä on 6-10% nettipopulaatiosta. He tykkäävät tallentaa asioita muidenkin nähtäville bookmark-palveluihin kuten Delicious, Digg. He myös käyttävät RSS-uutissyötteitä.

Joiners – Mukaantulijat laittavat oman henkilöprofiilinsa sinne missä muutkin jo ovat, kuten Facebookiin ja seuraavat sieltä tuttaviensa edesottamuksia. Noin 20-40% online ihmisistä kuuluu tähän segmenttiin.

Spectators – Katselijoita on 37-60% yleisöstä. He lukevat muiden blogeja, katselevat muiden tallentamia videoita ja kuvia, mutta eivät varsinaisesti tuota uutta sisältöä.

Inactives – Nämä vähiten aktiiviset ovat netissä, mutta heitä ei sosiaaliseksi mediaksi luokitellut asiat kiinnosta. 37-53% netin käyttäjistä ei osallistu mihinkään aktiviteettiin netissä.

Tarkemmin kohdennettua tilastotietoa käyttäjäryhmien jakautumisesta maittain löytyy kirjan web-sivuilta osoitteesta: http://www.forrester.com/Groundswell/profile_tool.html