Videolla vasemmalta oikealle Kai Nyman Piksu.netistä, Juhani Anjala Painonet.fi:stä ja Ari Hakkarainen. Videon tuotanto Ville Lindfors Originaali Oy. Video tuotettu Klaava.fi kulttuurijulkaisulle.

Sosiaalisella medialla tarkoitetaan yleensä nettipalveluita, kuten Facebook, Twitter, IRC-Galleria-palveluita ja erilaisia keskustelusivustoja. Niiden vaikutus ulottuu kuitenkin jo kauas netin ulkopuolelle – talouteen, kulttuuriin, työhön ja koko yhteiskuntaan.

Viime aikoina sosiaalisen median kriitikot ovat väittäneet, että koko ilmiö on paljon melua tyhjästä, joka vain lietsoo ihmisiä viharyhmiin, kun taas uusi tutkimus kertoo sosiaalisen median vähentävän itsemurhia ja lisäävän yhteisöllisyyttä.

Taustatietoa:

Kännykät ja netti auttavat vähentämään itsemurhia:

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/03/kannykat_ja_netti_auttaneet_vahentamaan_itsemurhia_1544590.html

Sosiaalinen media (some) innostaa, mutta liika on liika:

http://outilammi.blogspot.com/2010/03/ei-kevatvasymysta-vaan-some-vasymysta.html

Viharyhmien kasvusta Yhdysvalloissa (englanniksi):

http://bits.blogs.nytimes.com/2010/03/16/online-hate-sites-grow-with-social-networks/?partner=rss&emc=rss

Laatujohtamiseen erikoistunut Juhani Anttila tarkasteli organisaatioita laadun, buddhalaisuuden, prosessien ja struktuurien kautta. Hänellä oli mielenkiintoinen hyvin pelkistetty malli, jolla hän tarkasteli organisaatioiden toimintaa kahdesta suunnasta. Toisessa ääripäässä mallin akselia oli Prosessi ja toisessa päässä Struktuuri.

Prosessimallin mukaan toimiva organisaatio edusti avointa, elävää, dynaamista ja oppivaa yhteisöä joka pyrki eteenpäin toiminnan kautta. Struktuuri puolestaan edusti suljettua, pysähtynyttä, säilyttävää ajatusmallia, joka ei niinkään pyrkinyt toimintaan.

Onko prosessi- vai struktuurimalli parempi uuden verkoston luomiseen?

Anttila lähti siitä, että uudet business-verkostot syntyvät parhaiten ihmisten omista verkostoista. Näistä verkostoista osa jalostuu liiketoimintaa tukeviksi yhteistoimintamuodoiksi ajan myötä.

Verkoston syntymistä auttaa avoin, dynaaminen ja oppiva prosessimallin mukainen toiminta, joka löytää suuntansa sitä mukaa kun ihmiset siinä toimivat. Jos ylhäältä käskytetään liian tarmokkaasti suunnitelmia jäsenille, koko hommasta voikin tulla orjaverkosto.

Verkostostrategiaa VTT:n tapaan

Entä strategia? Täytyyhän verkoston jäsenten tietään mihin ovat ryhtyneet ja mitä ovat tekemässä?

Sitä puolestaan on pohdittu VTT:llä, joka on julkaissut kirjan ja oppaita verkostoitumiseen.

VTT lähestyy verkostoja strategia ja struktuuri edellä. Vaikka VTT:n verkostot ovatkin tilaaja/alihankkijasuhteiden pohjalta syntyneitä yhteisöjä, yritysten välisen yhteistoiminnan haasteissa on paljon samaa muissakin yhteistyömuodoissa. Väistämättä tosin mieleen tulee Nokia ja sen lähellä olevien alihankkijoiden verkko joka puolella maailmaa.

Jokainen verkosto hakee oman mallinsa, mutta Juhani Anttilan kutsu “Vapautukaa verkostoihin!” (ja murtakaa organisaatioidenne kahleet) voisi sopia hyvin lähtökohdaksi mille tahansa uudelle hankkeelle.