Median murros on niin voimakkaassa kehitysvaiheessa, että on syytä palauttaa mieleen kulttuuria ja bisnestä ravistaneet aiemmat muutoshetket. Videolla kurkistetaan Hyvästi media -kirjassa analysoituihin median menneisiin murroskohtiin ja katsotaan myös muutamaan tulevaisuuden trendiin.

Hyvästi media -kirjasta lisää tietoa ja ilmaisen näytteen lataus täältä.

Katso videolta Apple iPad 2:n myynnin alkamisen aiheuttama hulina Lontoossa:

Harva brändi pystyy tällaisen fani-ilmiön luomiseen, jossa normaalit aikuiset ihmiset käyttävät työaikaansa ja vapaa-aikaansa jonossa seisomiseen saadakseen uusimman tuotteen mahdollisimman pian itselleen.

Tuotteen voi tilata verkosta tai sen voi tulla hakemaan seuraavana päivänä kaupasta, mutta jokin ihmisiä vetää kokemaan brändin menestystä yhdessä. Jotain yhteisöllistä tällaisessa ihmisten itsensä luomassa tapahtumassa on.

Katso video, jossa kolme ex-nokialaista analysoi uuden strategian merkitystä:

Nokian tilannetta ja tulevaisuutta arvioivat (vasemmalta oikealle): Risto Valtonen (Piksu Media), Kai Nyman (Piksu Media) ja Ari Hakkarainen (Klaava.fi).

Video yhden tunnin mittaista englanninkielisestä keskustelusta Innovatiojournalismin seuran tilaisuudessa:

Finjo panel discussion Feb.8, 2011: “Why Nokia can not innovate?” from Infocrea on Vimeo.

Keskustelua ohjasi Kauppalehden toimittaja Merina Salminen ja panelistit olivat vasemmalta Ari Hakkarainen (Menestyksen hinta Nokia-kirjan kirjoittaja), Horace Dediu (Asymco) ja Sami Rainisto (Talouselämä).

Videon toimitti Jarmo Lahti Infocrea Oy:stä.

Keskustelemassa Kai Nyman Piksu.net-talousjulkaisusta ja Ari Hakkarainen Klaava.fi:stä. Joitakin keskustelussa mainittuja palveluita, jotka luovat uusia tapoja käyttää digitaalisia sisältöjä ovat: TVkaista, Elisa Viihde, Voddler, Spotify.

Mediatrendeistä lisää tässä artikkelissa.

Mikä on Nokian paras kilpailuvaltti tällä hetkellä? N8-älypuhelin, MeeGo-ohjelmistolle perustuvat uudet laitteet, halpapuhelimet vai Ovi-palvelut?

Menestyksen hinta e-kirja on ladattavissa mm Ellibs-kirjakaupasta ja ilmaisen näytteen saa sivulta klaava.fi/e-kirjat.

Kansainvälinen media on sen sijaan kiinnostunut Nokiasta ja sen tulevaisuudesta laajemmin kuin yhtiön pääkonttorin sijaintiasiana. Ympäri maailmaa vastaanottamissani kyselyissä haetaan usein syitä siihen miten suomalainen henkilökunta ottaa pohjois-amerikkalaisen johtajan vastaan, tai miksi Nokia ei ole enää kehityksen kärjessä. Kokosin tähän muutaman yleisimmän kansainvälisen median esittämän kysymyksen ja vastaukseni niihin.

Vuodesta 2008 lähtien Nokian liikevaihto ja kannattavuus on heikentynyt. Mitä on tapahtunut?

Kun Internet-pörssikupla puhkesi vuonna 2001, aiheuttaen teknologiasektorille taantuman, Nokian liikevaihto ja markkinaosuus pieneni silloinkin hetkellisesti. Nykyinen finanssikriisin tuoma taantuma näyttää aiheuttaneen samansuuntaisen ilmiön. Nokialla on kuitenkin vahva kassa ja riittävästi resursseja noustakseen tästäkin.

Nyt lisähaasteena on kuitenkin entistä kovempi kilpailu erityisesti Samsungilta ja jatkossa kiinalaisilta valmistajilta, jotka haluavat laajentaa myös kotimarkkinoidensa ulkopuolelle. Nokia tuskin tulee pääsemään samalle menestystasolle mihin se 1990-luvun lopulla nousi ja mitä se ylläpiti 2000-luvun.

Nokia on menettänyt markkinaosuutta myös siksi, että se ei ole tarttunut uusiin trendeihin tarpeeksi tarmokkaasti. Nokialla oli kosketusnäyttöpuhelin paljon ennen Apple iPhonea, mutta ei nähnyt sille markkinoita. Kun Applen puhelin tuli markkinoille, sen merkitystä ei Nokialla heti suostuttu ymmärtämään. Online-palveluissa Nokia on sen sijaan hyvin mukana Ovi-palvelullaan.

Miten uusi pääjohtaja Stephen Elop muuttaa Nokiaa? Onko Microsoftin ja Nokian välillä joku laajempi suunnitelma?

Stephen Elopin palkkaaminen pääjohtajaksi ei ollut tärkein päätös, jonka Nokian hallitus äskettäin teki. Kriittinen sopimus tehtiin hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan kanssa; hän jättää hallituksen keväällä 2012. Tämän jälkeen Nokialla ei ole enää ketään 1990-luvun Nokian suuruuteen nostaneesta johtoryhmän jäsenestä. Uusi hallitus ja hallituksen puheenjohtaja (kuka hän sitten onkin) tulevat taatusti katsomaan Nokian nykyistä strategiaa kriittisesti.

Stephen Elopin tehtävä on toteuttaa muutokset tehokkaasti, mutta hän ei ole vastuussa strategiasta.

Nokia ja Microsoft tekevät jo kohtuullisen paljon ohjelmistoyhteistyötä esimerkiksi sähköpostituotteissa, toimisto-ohjelmissa ja mediasoitinohjelmissa. On helppo uskoa, että korkeasta asemasta Microsoftilta palkattu Elop ei ensimmäiseksi ainakaan vähennä yhtiöiden yhteistyötä.

Nokiaa pidetään laitteita valmistavana yhtiönä. Pitäisikö sen muuntua ohjelmisto- ja palveluyritykseksi?

Kyllä, Nokia on ensisijaisesti laitteita valmistava yhtiö. Niistä Nokian liikevaihto viime kädessä tulee.

Hyvin harva globaali yhtiö pystyy olemaan kannattava myymällä pelkästään ohjelmistoja tai nettipalveluita. Usein ohjelmistoista tai palveluista ei saa laskutettua mitään. Esimerkiksi Google antaa ilmaiseksi Android-ohjelmistonsa ja nettipalvelunsa, mutta tekee rahaa mainoksilla. Myös Nokia antaa ilmaiseksi osan Ovi-palveluista ja antoi Symbian ja S60-ohjelmistot ulkopuoliselle säätiölle, mutta pystyy tekemään rahaa puhelintuotteilla.

Nokia on käynyt suuria muutoksia läpi aiemminkin. Pystyykö Nokia vielä muuntumaan uuden aikakauden yhtiöksi?

Nokia kävi läpi todella dramaattisen muodonmuutoksen 1980-luvun lopun ja 1990-alun aikana. Tuolloin yhtiö oli pahoissa vaikeuksissa. Se menetti jatkuvasti rahaa, hallitus taisteli keskenään eikä ylin johto kyennyt toimimaan yhdessä. 20 vuoden takaisessa kriisissä Nokia ei ollut muita vaihtoehtoja kuin muuttua radikaalisti. Silloin tehtiin päätös telekommunikaatioalalle suuntautumisesta.

Vuonna 2010 Nokian tilanne on aivan toinen. Yhtiö on kannattava , se on maailman suurin matkapuhelinyhtiö ja yksi maailman kymmenestä tunnetuimmasta brändistä. Tämän hetken tilanne itse asiassa estää nopeat ja suuret muutokset. Liikevaihto tulee tutuista tuotteista tutuilta asiakkailta. Jos tätä tasapainoa järkyttää väärällä tavalla, seuraukset voivat olla ikävät. Joka tapauksessa muutoksia on tulossa, mutta todennäköisesti ne ovat asteittaisia ja maltillisia.

Nokialla on useita ohjelmistoalustoja puhelimille. Miksi tällainen investointi?

On itse asiassa aivan järkevää käyttää erilaista ohjelmistoa peruspuhelimessa kuin kalliissa älypuhelimessa. Halvassa kännykässä on vain muutama ominaisuus, vähän muistia ja rajoitetusti muita resursseja. Näihin puhelimiin on hyvä olla ohjelmisto, joka ei vaadi kallista prosessoria, laajaa muistitilaa ja runsaita liityntöjä.

Kehittyneet älypuhelimet videokameroineen ja GPS navigaatioineen puolestaan tarvitsevat kehittyneen ohjelmiston. Kaikki nykyaikaiset älypuhelinten käyttöjärjestelmät ovat erittäin laajoja ja monimutkaisia ohjelmistoja, jotka vetävät vertoja mille tahansa PC-käyttöjärjestelmälle. Tällaiset ohjelmistot vaativat kalliita komponentteja ja runsaasti muistitilaa.

Miksi Nokia ei käytä Android- tai Windows Mobile-ohjelmistoa puhelimissaan?

Nokialla on jo nyt käytettävissään kolme ohjelmistoa puhelimilleen: Series 40 peruspuhelimille, Symbian keskitason älypuhelimille ja MeeGo
huippuluokan älypuhelimille ja muille mobiililaitteille.

Yli 400 miljoonan puhelimen vuosimyynnillä Nokian johto on ollut tarkka siitä, että tuotteissa käytetään vain ohjelmistoja, johon sillä on suuri tai täysi kontrolli. Lisenssimaksut ja mahdolliset piilevät kustannukset ovat myös aito huolenaihe käytettäessä muiden omistamia ohjelmistoja.

Kannattaa myös muistaa, että Nokia on investoinut älypuhelinohjelmistoihin jo yli 10 vuotta. Symbian ja S60 nostivat Nokia kirkkaasti älypuhelinten ykköseksi ja suunnannäyttäjäksi kunnes Apple iPhone muutti asetelman.

Joka tapauksessa, Nokia on jo tarvittava ohjelmistoteknologia hallussaan ja resurssit käytettävissään, joilla trendien seuraaja voisi onnistuessaan kääntää itsensä taas trendien tekijäksi älypuhelimissa.

Nokialla menee hyvin miljardimarkkinoilla Intiassa, Kiinassa ja Afrikassa. Voisiko se keskittyä vain kehittyville markkinoille ja parantaa kannattavuuttaan?

Nokia voisi aivan mainiosti tehdä hyvääkin tulosta keskittymällä ainoastaan halpapuhelimiin. Yhtiön tuotantokoneisto pystyy valmistamaan puhelimia halvemmalla kuin kukaan muu, sen koko antaa neuvotteluvoimaa hankinnoissa ja sen jakeluverkosto on markkinoiden laajin. Pitkällä tähtäimellä tämä strategia saattaisi kuitenkin vähentää Nokian brändin arvoa ja pitää osakkeen hinnan alhaalla.

Todennäköisempää on, että Nokia jatkaa kehittämällä edelleen toisaalta halpatuotteita, toisaalta huippupuhelimia, nettipalveluita ja mahdollisesti kokonaan uusia tuotetyyppejä.

Onko mahdollista, että Nokia kuitenkin epäonnistuu ja menettää johtoasemansa matkapuhelinten ykkösenä?

En usko, että Nokia menettää johtoasemansa maailman suurimpana matkapuhelinfirmana lähitulevaisuudessa. Kun Nokiaa verrataan sen kilpailijoihin, yhtiöllä on tunnetuin brändi, tehokkain tuotteiden valmistussysteemi, laajin tuotevalikoima ja maailmanlaajuinen jakeluverkosto.

Huipulla ei kuitenkaan pysy vanhoilla ansioilla. Samsung haastaa Nokiaa monessa tuotekategoriassa, kiinalaiset valmistajat kuten Huawei ja ZTE tulevat tosissaan mukaan hintakilpailuun ja alalla uudet yritykset kuten Apple (iPhone) ja Google (Android) murtavat telekommunikaatioteollisuuden totuttuja tapoja.

Johtajamuutoksista huolimatta Nokian on erittäin vaikea palata siihen kulta-aikaan, jota se eli 1990-lopusta pitkälle 2000-lukua. Lyhyellä tähtäimellä Nokian kannattavuus, kassavarat ja alan laajimmat resurssit takaavat sille kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet pysyä ykkösenä alallaan.

Suomenkielisen Nokia-kirjan ‘Menestyksen hinta’ päivitetty painos on nyt saatavilla e-kirjoja myyvistä kirjakaupoista myös Suomessa. Lisää tietoa kirjasta kustantaja Klaava Median sivulla.

Lähes niin kauan kuin netti on ollut olemassa, on myös ollut keskustelutauluja ja sähköpostilistoja joissa määrättyihin asiaan vihkiytyneet ovat voineet vaihtaa ajatuksia. Sosiaalisesta mediasta puolestaan on puhuttu siitä lähtien kun joku keksi julkaista netissä päiväkirjaa, blogia, johon kuka hyvänsä saattoi kirjata oman mielipiteensä tai palautteensa blogin kirjoittajalle. Blogit ja niitä seurannut yhteisöllisten palvelujen vyöry on luonut kokonaan uuden sovelluksen mediasta: sosiaalisen median.

WAP hävisi nopeasti mainoksista mutta säilyi taustateknologiana, joka yhdisti matkapuhelimet operaattoreiden datapalveluihin. Eihän se asiakasta kiinnosta miten päin bitit putkessa kulkevat, vaan se, että ne tuovat hyödyllistä tai viihdyttävää sisältöä tarvitsijoille.

Sosiaalisen median kanssa on sama juttu. Ei se ketään kiinnosta, että Facebook-, YouTube-, Twitter-, tai Flickr-palveluja nimitetään sosiaaliseksi mediaksi. No, tänään kenties kiinnostaa, mutta viiden vuoden päästä sosiaalinen media ei taatusti herätä suuria intohimoja.

Viiden vuoden kuluttua, ja luultavasti paljon aikaisemmin, sosiaalisen ja median kuherruskuukausi on ohi ja siitä on tullut luonnollinen osa mediaa, yhteiskuntaa, yrityselämää ja ihmisten henkilökohtaista elämää. Tämä on aika paljon odotettu. Uskon näin käyvän, sillä sosiaalinen media on vetämässä koko kansan mukaan digitaaliseen mediaan, jota myös netiksi kutsutaan. Suurin osa kansasta on katselijoita, pienempi osa ihmisistä osallistuu julkiseen keskusteluun silloin tällöin ja valtaosan sisällöistä ja keskusteluista tuottavat suhteellisen pienen kovan ytimen muodostavat aktiiviset viestijät.

Aktiiviset viestijät ovat konkreettisesti liikkeellä – eivät vain digitaalisesti vaan kasvotusten muiden ihmisten kanssa. Yksi merkkipaalu oli toukokuussa 2010 vapaaehtoisvoimin järjestetty Sometime 2010 tapahtuma (kuvia täällä), jossa Twitter-, Facebook- ja blogi-aktiivit tapasivat toisiaan. Tunnelma ja päivän anti olivat niin hyvät, että alan yrittäjät järjestävät lisää tapaamisia. Esimerkiksi LadyWebbi järjestää Helsingissä verkostoitumistapahtuman ja Rautasilta Ystäväyrittäjyystapahtuman Tampereella.

Vikkelät yritykset ja yksilöt ovat olleet sosiaalisessa mediassa mukana jo pitkään, mutta miten on valtiovallan, kuntien ja poliitikkojen kanssa? Poliitikot taatusti aktivoituvat digitaalisessa mediassa eduskuntavaalien lähestyessä, sillä he haluavat esille kaikilla mahdollisilla tavoilla. Pitkällä tähtäimellä kiinnostavampaa on kuitenkin se, voivatko kansalaiset vaikuttaa yhteiskunnan asioihin sosiaalisen median avulla. Mielestäni voimme vaikuttaa.

Ensimmäistä kertaa jotakuinkin jokaisella meistä on käytössämme media, jonka kautta voimme julkaista (yleensä kenenkään sensuroimatta) tukemme tai vastalauseemme poliitikolle, puolueelle tai asialle. Kansalaisten kipupisteeseen osuva asia kerää sosiaalisessa mediassa tukijoukkoja ja toimii suorana, aktiivisena painostusryhmänä yhteiskunnan päättäjiä kohtaan.

Jonakin päivänä demokratia etenee niin pitkälle, että pääsemme äänestämään asioistamme useammin. Sähköinen äänestäminen, netti ja siihen liitetyt laitteet ovat avainasemassa aktiivisen demokratian kehityksessä.

Onko tulevaisuuden sähköinen äänestäminen sitten sosiaalista mediaa? Ei ole, ainakaan sillä nimellä. Viiden vuoden kuluttua ei tarvitse enää puhua erikseen sosiaalisesta mediasta, koska nykyiset digitaaliset välineet kehittyvät, sulautuvat muuhun mediaan ja imevät muita medioita puoleensa.

Kaikkia näitä asioita ja hieman muutakin pengotaan ja paloitellaan kirjassa ’Sosiaalisessa mediassa muhii muutos’. Kirja on ensimmäisiä Suomessa julkaistuja teoksia, joka on saatavilla ainoastaan e-kirjana. Teos toki löytyy kirjakaupoista, mutta vain sellaisista, joista kirjan saa ladata heti luettavaksi – olipa sitten junassa matkalla maailman toisella puolella tai kotona löhöämässä omassa nojatuolissaan. Ilmainen näyte sosiaalisen median kirjasta ladattavaksi omalle koneelle löytyy kustantajan sivulta, josta löytyvät myös e-kirjoja myyvät kaupat.

Nokia Siemens Networks saa esimerkiksi Wimax-teknologiaa, joka on jäämässä marginaaliseksi neljännen sukupolven verkoksi, CDMA-teknologiaa, josta operaattorit ovat siirtymässä neljännen sukupolven tuotteisiin ja LTE-teknologiaa, johon Nokialla on omaakin osaamista.

Sen sijaan asiakkaiden hankkiminen – jopa tällä hinnalla – voi olla järkevää paitsi Networksin kannalta, myös emo-Nokian kannalta. Nokian matkapuhelimia ja Networks-liiketoimintaa pidettiin pitkään samassa yhtiössä, koska asiakkaat olivat samoja operaattoreita.

Nokia Siemens Networks saa Motorolalta 7500 työntekijää, joista moni on tekemisissä amerikkalaisen tai japanilaisen operaattorin kanssa. Asiakassuhteita siirtyy yhteensä 50. Erityisesti Yhdysvaltojen markkinoilla takelteleva Nokia pyrkii hyötymään suhteista, jotka ovat nyt olemassa Yhdysvaltojen suurimman operaattorin Verizon Wirelessin kaikille osastoille.

Vilkaisemalla korporaation kiiltävää pintaa voisi ajatella, että Nokialla menee hyvin. Yhtiö on tehnyt voitollista tulosta 15 vuotta. Se on aivan ylivertainen markkinajohtaja edelleen voimakkaasti kasvavilla maailmanlaajuisilla matkapuhelinmarkkinoilla.

Suursijoittajat, jotka liikuttavat osakemassoja maailman pörsseissä, eivät kuitenkaan usko Nokian tulevaisuuteen. Jatkuvasti voitollisesta tuloksestaan ja markkinajohtajuudestaan huolimatta Nokian osakkeen arvo on laskenut jo 10 vuotta ja laskee edelleen. Viesti on, että Nokian kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa ja kilpailukykyä pidetään heikkoina.

Tänään Nokia on matkapuhelinten Toyota

Yksi Nokia-kirjani Menestyksen hinta johtopäätöksistä oli, että Nokiasta on kasvanut harmaa brändi, joka ei innosta ketään, vaan tekee tasalaatuisia, tylsiä tuotteita tavallisille ihmisille. Automaailmassa Nokiaa vastaava brändi voisi olla Toyota.

Nokia painii aivan eri markkinoilla kuin todelliset innovatiiviset yhtiöt, korkeakatteisia design-tuotteita valmistavat yritykset tai kokonaisvaltaisia yritys- ja kuluttajaratkaisuja tarjoavat korporaatiot.

Sähköautoksi (e-car) Nokiasta ei ole, koska sillä markkinalla tarvitaan uudentyyppinen palvelut ja ohjelmistot osaava yritys, kuten Google. BMW:n tyyppinen trendikäs design-yritys Nokiasta ei ole, sillä Apple osaa tämän tyyppisen liiketoiminnan Nokiaa paremmin. Ford puolestaan valmistaa omalla sektorillaan kaikkea pikkuautoista kuorma-autoihin, aivan kuten HP informaatioteknologian puolella.

Juhani Risku on kirjoittanut enemmän skenaariosta Nokia design-yhtiönä kirjassaan Uusi Nokian Käsikirjoitus.

Nokian pääjohtajan viisivuotiskausi

Pääjohtaja on tärkeä imagonrakentaja ja suunnannäyttäjä. Jopa pääjohtaja Olli-Pekka Kallasvuon eroa on vaadittu, jotta Amerikan markkinoiden valloitus vauhdittuisi, älypuhelinten tuotekehitys piristyisi, brändi kirkastuisi ja osakkeen hinta nousisi. Ajoittaisissa erovaatimuksissa ei ole mitään ihmeellistä, mutta huolestuttavaa on se, että yhdysvaltalainen Rick Simonson jätti yhtiön keväällä 2010. Mitä ilmeisimmin hänestä oltiin valmistelemassa seuraavaa Nokian pääjohtajaa kierrättämällä häntä sopivissa johtotehtävissä Ollilan ja Kallasvuon jalanjäljillä.

Todennäköinen selitys Rick Simonsonin lähdölle on sama tilanne, joka syntyi kun Jorma Ollila vuonna 2001 ilmoitti entisen suurvaltajohtaja Breznevin tavoin jatkavansa vielä yhden viisivuotiskauden pääjohtajana. Kun tieto seuraavan pääjohtajan nimestä (Kallasvuo) sittemmin saatiin, ainakin Pekka Ala-Pietilä, Matti Alahuhta, Sari Baldauf ja Pertti Korhonen lähtivät johtamaan muita yrityksiä.

Jorma Ollila on edelleen Nokian hallituksen puheenjohtaja ja epäilemättä vahvin vallankäyttäjä isoissa asioissa, kuten pääjohtajan valinnassa. Kallasvuon tilanne lienee nyt rauhoitettu joksikin aikaa, jotta hän saa keskittyä businekseen politikoinnin sijasta. Voi olla, että Rick Simonson ei kuitenkaan jää ainoaksi lähtijäksi, sillä kaikki pääjohtajakandidaatit eivät jaksa odottaa viisivuotiskauden loppuun asti.

Huomenna Nokia on mobiiliteknologian Ford

Nokia ei tietenkään voi pysyä paikoillaan ja olla ikuisesti harmaa Toyota. Sen on liikuttava johonkin suuntaan, jotta kilpailijat eivät tallo sitä. Pelkkä tehokkaasta logistiikasta ja halvoista valmistuskustannuksista kiinnipitämisen strategia ajaa Nokian ennen pitkää Philipsin lamppujen viereen marketin 5 euron hyllylle, jossa vain hinta ratkaisee. Brändistä on siinä vaiheessa enää se hyöty, että ylipäätään pääsee esille supermarketin hyllylle.

Kysymys kuuluukin, mihin suuntaan Nokia kehittyy?

Applea haastavaa korkealaatuista design-tuoteyritystä Nokiasta ei voi tulla. Nokia joutuisi romuttamaan koko nykyisen kilpailuetunsa, joka perustuu mahdollisimman halpaan designiin. Siinä eivät edes huippudesignerit ja visionäärit auta, koska heidän ideoitaan ja tuotteitaan Nokian koneisto ei taivu toteuttamaan – joitain poikkeuksia lukuun ottamatta.

Googlen vertaista ohjelmisto- ja nettipalveluyritystä Nokiasta ei myöskään kehity. Nokialla on ollut ja on edelleen työn alla useita miljoonainvestointeja vaatineita ohjelmisto- ja palveluprojekteja. Symbian ja S60-ohjelmistoja yritettiin lisensoida muille puhelinvalmistajille, mutta Nokian oma laitevalmistus vei aina voiton asiakasprojekteilta. Ovi-nettipalvelut ovat tärkeä investointi tulevaisuuteen, mutta niin kauan kun Ovi-palvelut on sidottu vain Nokia puhelimiin, ei sekään auta muutoksessa kehittyä Googlen tai Facebookin veroiseksi nettifirmaksi.

Muutos kokonaan toisenlaiseksi Applen tai Googlen tapaiseksi yhtiöksi vaatisi uuden lopunajan kriisin, jonka Nokia koki noin 20 vuotta sitten. Silloinhan yhtiö käytännössä pakon edessä luopui muista teollisuudenaloista ja keskittyi tietoliikenteeseen.

Sen sijaan Nokia on jo ottanut ensimmäisiä askeleita informaatioteknologian suuntaan. Vaikka HP:n tapaista elektroniikkaa valmistavaa yhtiötä Nokiasta ei enää 1980- ja 1990-lukujen tyyliin tulisikaan, mobiililaitteet laajasti ymmärrettynä ovat valtava kasvumahdollisuus. Pienet kannettavat tietokoneet, kuten Nokia Booklet 3G, e-kirjojen lukulaitteet, tabletit, multimediasoittimet, mobiili-TV:t, nettiin liitetyt kamerat ja videokamerat, kannettavat pelilaitteet, terveyttä ja kuntoa tarkkailevat laitteet ja monet muut mobiililaitteet ovat kehittymässä voimakkaasti.

Niin kauan kuin Jorma Ollila hallituksen puheenjohtajana ja entisenä pääjohtajana on Nokian vahvin yksittäinen vallankäyttäjä, luonnollisin kehityspolku yhtiölle on laajentua maltillisesti muihin mobiililaitteisiin. Siten yritys voi säilyttää nykyiset vahvuutensa, joita Ollila esikuntineen oli luomassa 1990-luvulla. Harmaasta Nokia/Toyotasta voi kehittyä mobiiliteknologian Ford, joka tarjoaa yhden tuotteen sijasta laajemman valikoiman tuotteita, joita kaikkia kuitenkin yhdistää liikuteltavuus.